Cape Townin alue on täynnä upeita rantoja. Viiden päivän aikana ehdimme poiketa mm. Sunrise Beachille ihailemaan surffareiden menoa.
Osalle surffaus oli selvästi elämäntapa. Alkeita pääsi kokeilemaan lukuisten surffiopettajien ja -koulujen johdolla.
Kapin alueelta löytyi parikin satamaa, jossa voi katsella hylkeiden sulavaa menoa.
Haut Bayn hylkeet olivat kesyjä ja tulivat tervehtimään turisteja.
Lähellä surffareita olevassa Kalk Bayn satamasta oli hieno näkymä merelle.
Eikä Kapin rantaelämä ole mitään ilman kunnon fish&chips annosta.
Tutuin satama Kapin kävijöille on varmaan Waterfrontin alue. Siellä on paljon ravintoloita, turistikauppoja ja matkailuyrityksiä, jotka kauppaavat mm. erilaisia retkiä merelle. Waterfrontin kylkeen avautuu syyskuussa Silon uusi nykytaiteen museo. Se tulee olemaan melkoinen vetonaula alueella. Rakennus näytti hienolta. Harmi kun ei päästy näkemään museota sisältä. Mies on vierailut edellisen kerran Kapissa 11 vuotta sitten. Hänen mielestään Waterfrontin alue on kehittynyt positiiviseen suuntaan sitten viime näkemän. Satamassa oli melko hiljaista näin Etelä-Afrikan talvessa. Lämpötila oli parinkymmenen tienoilla ja takki oli tarpeen.
Kapin parasta antia rantojen ohella olivat hyvä ruoka ja viini. Alla Jakes nimisen ravintolan herkkuja Sommerleyn kaupunginosasta ja keskustan Royal Eateryn huippuhyvät hampurilaiset. Nämä ravintolat löytyivät paikallisten suosituksella.
Vierailun arvoinen paikka Kapissa on ehdottomasti Pöytävuoren kupeessa oleva kasvitieteellinen puutarha Kirstenbosch.
Alue on todella laaja. Siellä on kukkien ystäville katsottavaa. Samoja kukkia voi muuten ihailla Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa, jossa on oma Etelä-Afrikka huone. Kirstenboschin puiston lintubongauksista ja lähialueiden pingviinirannoista kerron enemmän toisessa postauksessa.
Alla on kuvassa Etelä-Afrikan kansalliskukka kuningasprotea, joka myös löytyi puistosta.
Kapin alueen luonto on upea ja kaupunki tarjoaa jokaiselle jotakin. Osan Kapin ajasta sohvasurffasimme paikallisen perheen luona, kuten myös Pretoriassa. Meillä oli ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua niin valkoisen kuin mustan eteläafrikkalaisen elämään. Vierailimme useilla asuinalueilla ja paikallisten kodeissa, osallistuimme barbeque-iltaan ja vierailimme Constantian alueella tutustumassa viininviljelyyn. Pääsimme käymään kapilaisen taiteilijan työhuoneelle. Näistä kirjoitan lisää myöhemmin.
Kiva kuulla niistä perheistä.
VastaaPoistaEttekö nousset jalkaisin Pöytävuorelle? Mun oli pakko, yksi teillekin tuttu kaveri pakotti. Se on mun elämäni suurin suoritus.
Kuljettiin vain autolla kukkuloita edestakaisin. Saatan arvata kuka tuo tuttu oli... Tapaisimme muuten mukavia kölniläisiä safarilla!
PoistaKölniläiset _on_ mukavia!
PoistaNo niinpä :)
Poista