Helman heilahdus

Jukka Rintalan suunnittelemat mekkojen ja iltapukujen helmat heilahtelevat Kuusisaaren Didrichsenin taidemuseolla. Ihania värejä, ihania yksityiskohtia. Jos sateisena ja kylmänä kesäpäivänä kaipaa elämään keveyttä, niin kannattaa suunnata katsomaan näitä luomuksia. Esillä on myös Rintalan koruja, pukujen luonnoksia ja vaatteisiin liittyviä tauluja. Niin hurrrrmaavan turhamaisen kaunista, että näyttelyä katsellessa tulee kevytkenkäiselle tuulelle eikä haittaa vaikka ulkona sataa. Jos on kaunis ilma niin paikalle pääsee vesibussilla lauantaisin Kauppatorilta. Näyttely on auki 27.8.2017 saakka.

Nääsvillessä aletangoilla

Mökkielämän vastapainoksi teini haluaa shoppailemaan. Tampereen alennusmyynnit houkuttivat meidät päiväretkelle. Tavoitteena oli serkulle pikkukassi ja teinille pitkä kesämekko. Niitä ei löytynyt mutta muuta kyllä.

Minä en jaksa innostua shoppailusta. Selkä väsyy kävelystä ja kivoja vaatteita on vaikea löytää nopeasti. Nuoren ja hoikan päällä kaikki näyttää kivalta. Itseä kun katsoo sovituskopin peilistä niin saa käyttää mielikuvitusta, että voi todeta että "ihan ok". Tosi harvoin innostun nykyisin haahuilemaan vaatteiden perässä. Ehkä ulkomaan matkoilla kaupunkikohteissa se onnistuu aika ajoin. 

Tampereen reissulla panostin kaiken energian nuorisoshoppailijoiden tarpeisiin. Yhtään vilkaisua en tehnyt omien vaatteiden eteen. Keskityin istuskelemaan sovituskopissa makutuomarina ja keksimään kauppoja, missä vielä voisi olla sopivia juttuja. Tampere on vanha opiskelukaupunkini ja jokakesäinen vierailukohde, joten kaupat ovat aika lailla hanskassa. Teini löysi itselleen tosi kivan bleiserin, shortsit ja vyön. Serkkutyttö oli ronkelimpi ja tyytyi odottamaan seuraavaa kauppareissua.

Pidän edelleen Tampereesta. Sieltä on kivoja muistoja opiskeluajoilta. Joka kesä käymme piipahtamassa näyttelyissä, lounaskeikalla tms. Vapriikki on yleensä vakiokohde ja Pispalan harjullakin tulee usein käytyä turistien kanssa. Kukkaisviikot ja Viinikylä vieraillaan, jos vain mahdollista, tänäkin kesänä. 

Shoppailukeikalla poikkesimme lounaalle kauppahalliin. Siellä on minun mielestäni kiva tunnelma. Tuliaisiksi juustokauppiaalta saa kutunjuustoa. Löysimme hallista oikein kivan lounaspaikan ja maittavan lohikeiton. Bonuksena kauppahallin käytävillä kuulee yleensä riemullisen leveää Tampereen murretta, joka hihityttää hiljaa sisällä, kun aina tulee Kummelivitsit mieleen. Ihan kuin olisi ulkomailla. Murteet ovat kivoja. Niitä kannattaa metsästää eri puolilla Suomea kesäretkillä.

Kevätjuhlaan vaatteet

Kevätjuhlia pukkaa, joka tarkoittaa sitä, että viime tingassa lähdetään juoksemaan ympäri kauppoja, kun tarvitaan jotain tiettyä teemaa juhlaohjelman mukaan. Huh, miten siitä taas selvitään? Olen kehittänyt  teinin kanssa hyvän taktiikan. Etukäteistehtävänä on tutustua netissä siihen, minkälaisia vaatteita on tarjolla, jotta toiveet pysyvät realismin rajoissa. Sen jälkeen teini lähetetään kauppoihin sovittamaan löytyykö kokoja toivevaatteista. Vasta tämän jälkeen makutuomari rahapussin kanssa saapuu paikalle.

Makutuomari valitsee sovituskopin, jossa on tarjolla jakkara istumista varten. Päällyspalttoo heitetään narikkaan ettei tule kuuma ja sitten alkaa cat walk. Minä istun ja muotinäytöksen päätähdellä vaatteet vaihtuu lennosta. Osa vaatteista karsiutuu luonnostaan sopivien kommenttien siivittämänä. Lopuista sitten pohditaan hyviä ja huonoja puolia. Lieneekö sitä vatulointia? Yleensä tällä taktiikalla kaikilla on lopussa suht koht mukava mieli ja kassissa vaatteet juhliin. Lopputulosta juhlistetaan vähintään korvapuustikahveilla. Shoppailu on kivaa, kun sen oikein oivaltaa.

Kesälomalla saadaan vähän vanhempi serkkutyttö kaupunkiin. Silloin tytöt voivat kierrellä toisiaan kannustaen kaupoilla. Minä jättäydyn suosiolla kotiin. Tiedän, että rahoitusneuvotteluissa kuitenkin tosiasiat punnitaan.

Muotia Mäntästä

Viikonloppuna suuntasimme juhlimaan syntymäpäiviä Mäntän Myllyrantaan. Ravintola Myllyrannan  lounaalla kaikki saivat mukavasti mahansa täyteen. Lounaspöydässä oli vaihtoehtoja jokaiselle ihan kohtuulliseen hintaan. Mukavaa puhaa lounastamisen ohella oli tutustua Myllyrannnan alueen vaatekauppoihin, sisustusliikkeisiin ja taidegallerioihin. Pikkuisen innostuttiin shoppailemaankin.

Vaateputiikista löytyi teinille farkut. Isojen tyttöjen kokoja löytyi niille, joiden bikinimitat ovat vähän suuremmat. Miehille oli oma osasto. Vaatteet oli laitettu hauskasti esille kolmikerroksiseen rakennukseen.

Minä löysin pirteät kesäpöksyt.

Sisutusliikkeessä oli tavaraa tarjolla joka makuun.

Myynnissä oli poreilevia kylpysuolapalloja. Itämainen myski houkutti kaikista eniten. Katsotaan millaisia leikkejä saadaan aikaan näiden pallojen kanssa.

Myllyranta on aivan vesistön äärellä. Kesäterassilla voi aurinkoisena päivänä poiketa virkistäytymään ja ihailemaan järvimaisemia. Mänttä on mukava kesäretken kohde, sillä vierailupaikkoja löytyy joka makuun. Kirppiksen ystäville Amandan aarteet on aivan Myllyrannan lähettyville. Kesällä paikkakunnalla järjestetään niin kuvataideviikot kuin musiikkiviikkoja. Tarjontaa on. Meidän synttärisankari jatkoi juhlintaa Serlachiuksen taidemuseossa.

Kaisu Heikkilä mekko

Viikonloppuna pöyhin vinttejä, kun etsin tavaraa kirpparille. Vastaan tuli tämä ihana mekko vuodelta 1970. Edesmennyt tätini Saara oli hankkinut sen häämekokseen. Mekko on kuuluisan Muotitalo Kaisu Heikkilän tekemä. Kangas on ihana ja mallikin ajattoman kaunis. Milloinkahan tämä malli tulee taas muotiin vai olisiko jo?

En halunnut laittaa mekkoa myyntiin, kun siihen kuitenkin liittyy paljon muistoja.

Tukka hyvin, kaikki hyvin

Nyt on hankittu muutama vekotin tukan kuriin laittamiseksi. Kaikilla näillä saa erilaisia viritelmiä aikaiseksi. Hyvä myyjä vakuutti, että tarvitsen ne kaikki :) Ystävällisesti hän antoi jokaisen härvelin käyttöohjeet demonstroimalla omilla hiuksillaan. Youtubesta löytyy myös ohjeet, jos pelkää unohtavansa ne kotimatkalla www.glitter.fi

Kengät vm 56

Nämä kengät ovat olleet vintillä hyvässä tallessa. Sieltä kaivoin ne esille ja samalla kaivoin esille myös tarinan niiden takaa. Kenkien omistaja osti ne vuonna 1956. Hän oli valmistunut vähän aikaisemmin apuhoitajakoulusta. Työpaikka oli hyvä ja nuoren naisen mielestä palkkakin erinomainen. Ensimmäisillä palkoilla hän maksoi koulusta koituneet kustannukset pois ja sen jälkeen saattoi jo ajatella jotain mukavaa. 

Ensimmäinen ja tärkein ostos oli radio. Siitä sai kuulla suuren maailman uutisia ja etenkin musiikkia. Sen jälkeen oli vuorossa nämä ihanat unelmien kengät. Niillä sitten saattoi keikutella ja tuleva aviomieskin tuli vastaan. Ennen oli varsin tärkeää, että mies on vaimoaan pidempi. Kun sulhasmies ei ollut morsmaikkua kuin vähän pidempi, niin kengät jäivät pölyttymään komeroon. Sen jälkeen ei muita korkeita korkoja hankittu, mutta muistoksi ne jäivät. Minusta kenkien korko on varsin kaunis ja klassinen. Aivan hyvin voisin laittaa kengät omaan jalkaani, jos koko olisi sopiva.

Niinkuin muu muoti, niin kenkienkin mallit toistavat itseään aina muutamien vuosikymmenten välein. Toisen kuvan kengät on ostettu Honolulusta vuonna 1998. Väri on melkein sama. Korkojen korkeuskaan ei paljoa eroa ja muotokin on jollain lailla samanlainen. Näillä 16 vuotta vanhoilla kengillä minä mennä viiletän, kun on korkokenkäbileet. Kerran on suutari kenkiä remontoinut, sillä millään en halua hyvistä kengistä luopua. Melkein pystyn saman lenkin painattamaan näillä korkokengillä kuin lenkkareilla, en tosin juosten mielellään. 

Aavistustakaan ei ole mikä korko nyt on muodissa, toivottavasti ei taas kamala 70-luku ja halon paksuiset pohjat. Tai on sentään aavistus, kun siskon tytölle etsittin kesällä kenkiä. Aika lailla korkeat ja kapeat korot oli mieluisimmat nuorelle silmälle. Ja hän on muotitietoinen, niin muotitietoinen...