lauantai 21. lokakuuta 2017

Talviunille

Blyygi Blumsteri pakkaa Pietarin matkaa varten. Blogi siirtyy talviunille kunnes vastaan tulleet tekniset ongelmat on ratkaistu.

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Sunnuntaikonsertti - Kööpenhamina



Teiniohjelman ohessa tein Kööpenhaminan matkalla pienen syrjähypyn omille tielleni. Kastellet on kaunis vihreä keidas lähellä kuuluisaa pientä merenneitoa. 


Kauniit ruskan värit koristivat puistikkoa ja Tanskan lippu liehui komeasti vanhan linnoitusalueen keskellä.


Alueella oli pieni kirkko, jossa järjestetään sunnuntaikonsertteja. Minä pujahdin kuuntelemaan sellon ja haitarin yhteissoitantaa.


Bachit kuulostivat rauhoittavilta turistihulinan jälkeen. 


Konsertit jatkuvat sunnuntaisin syksyllä klo 14.

tiistai 17. lokakuuta 2017

Burgereita Köpiksessä



Koska Kööpenhaminan syyslomamatkalla puolet retkeläisistä oli teinejä, niin ymmärrettävästi myös ruokapaikkojen valinnassa otettiin huomioon teinitoiveet. Kuulimme testimenestyjästä nimeltään Gasoline Grill. Se oli tanskalaisessa burgerilaisvertailussa menestynyt loistavasti. Toinen myyntipisteistä sijaitsi sopivasti majapaikkamme lähellä ja aivan kävelykatu Strøgetin vierellä.


Gasoline Grill menestyi meidän omassa testissämme myös erinomaisesti. Lihaisat pihviburgerit olivat TODELLA hyviä. Kasvisburgerissa oli sienipihvi, joka ei saanut ihan yhtä huippupisteitä meiltä. 


Ravintola oli täpötäynnä ravattimiehistä teineihin. Tämä kertonee jotain paikan suosiosta. Me istuimme syömässä hampurilaisiamme kadun varressa penkillä. Yksi perheenisä katseli pitkään hampurilaistani ja palasi kysymään, että mistä nuo on ostettu. Nam, sanoin minäkin vaikken ole  varsinainen hampurilaisfani.

maanantai 16. lokakuuta 2017

Tivolin syksy - Kööpenhamina



Kööpenhaminan syysloman ehdoton suosikki niin teinien kuin vanhempien mielestä oli Tivoli. Se oli koristeltu Halloween teeman mukaisesti todella hienon näköiseksi.


Kojuista sai ostaa aiheeseen sopivaa rekvisiittaa.


Kurpitsakilpailun muhkea voittaja oli esillä puistossa. Ei mikään pikku vekkuli ollut kysymyksessä.


Hämärän laskeutuessa Tivolin upea valaistus pääsi hienosti esille.


Ruokapaikoista valitsimme tällä kertaa Grøftenin.


Lammas ja pihvit olivat loistavia, eikä jälkiruuissakaan ollut moittimista.


Kööpenhaminan Tivolin Halloween teeman valoviikot jatkuvat 5.11.2017 saakka. Me emme kierrelleet laitteita, sillä muutenkin riitti tekemistä ja katsottavaa. Tivoli on mukava vierailupaikka näin syksylläkin.

perjantai 13. lokakuuta 2017

Tervamäki - Pohjonen - Liulia



Oopperan Alminsalin lavalla esiintyivät saman illan aikana kolme kovatasoista taiteilijaa, ehkä useampiakin, jos tarkkoja ollaan. Ensimmäisessä esityksessä tanssija Minna Tervamäki ja haitarimuusikko Kimmo Pohjonen esittivät upean, vahvan ja samaan aikaa herkän teoksen Bright Shadow. Näimme tämän jo toista kertaa ja elämys oli vähintään yhtä vahva kuin ensimmäiselläkin kerralla muutama vuosi sitten.

Väliajan jälkeen estradin valtasivat yhdessä Minna Tervamäen kanssa toinen tanssija Pontus Sundset Granat ja sellisti Markus Hohti. Teoksen Swan Song käsikirjoituksesta ja taustakuvista vastasi taiteilija Marita Liulia. Upea esitys oli tämäkin, mutta minun mielestäni se ei lyönyt laudalta Tervamäen ja Pohjosen vuoropuhelua. 


Hieno kulttuuri-ilta!

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Sirkuksessa



Jokavuotinen perinteemme on Sirkus Finlandia. Lokakuussa sirkuksen koko kesän kestänyt kiertue päättyy Helsinkiin ja silloin me riennämme katsomaan kestosuosikkejamme.


Tänä vuonna mukana oli nuoria suomalaisia taiteilijoita, loistava mongolialainen ryhmä, sopivasti eläimiä ja hauskoja klovneja.


Tässä häkissä pyöri yhtä aikaa viisi brasilialaista motoristia. Minä tykkäsin, kun pyörät pörisivät ja bensa haisi. Nuoruuden mopomuistot heräsivät eloon.


Sirkus Finlandia tuo valon syksyn synkkään iltaan. 

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Teatterisuositus Kansallisteatteriin



Kansallisteatterin näytelmää Mestari ja Margarita esitetään loppuunmyydyille saleille. En yhtään ihmettele miksi. Näyttelijät valtasivat näyttämön sellaisilla roolisuorituksilla, että esiintymislava ei jäänyt kumisemaan tyhjyyttään.

Näytelmä perustuu Mihail Bulgakovin kuuluisimpaan teokseen Saatana saapuu Moskovaan. Kirjan kirjoittamisen Bulgakov aloitti jo vuonna1928 ja hän hioi tarinaa yli kaksikymmentä vuotta aina kuolemaansa saakka. Se ilmestyi Neuvostoliitossa vuonna 1966 sensuroituna versiona. 

Romaanissa kulkee rinnan kolme erilaista aika- ja tapahtumakerrosta. Mestari ja Margareta -näytelmässä nimiosan saa kiihkeä rakkaustarina.


Näytelmässä on tehty mielenkiintoinen ratkaisu yhdistää näyttelijäsuorituksiin nukketeatteria. Näyttelijät puhuivat välillä nukkejensa kautta. Nukkejen käsittely oli varmaa ja yhdistelmä tuntui luontevalta. Meillä oli paikat eturivistä. Siitä oli hyvä seurata näytelmän etenemistä. Eturivin paikka oli etu tällaisessa näytelmässä ja pienessä salissa. Tunnelma oli intensiivinen ja piti tiukasti otteessaan. 


Näytelmässä esiintyivät Marc Gassot, Maria Kuusiluoma, Juhani Laitala, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi ja Juha Varis. Roolit elivät heissä vahvana. Hiukan jäin toivomaan Margaritaan lisää syvyyttä ja tilan ottamista. Muut roolit olivat niin väkeviä, että herkkä Poijärvi ei ihan päässyt rinnalle. Erityisesti Marc Gassotin pistävä katse ja vivahteikkaat kasvot hänen roolissaan Wolandina toimivat näytelmän punaisena lankana. Suosittelen ehdottomasti tätä näytelmää katsomisen arvoisena. 

lauantai 7. lokakuuta 2017

Caravaggion jalanjäljissä



Italialaisen valokuvataiteilija Andrea Angionen kahdeksan suurta valokuvateosta on esillä Sinebrychoffin kellarissa. Angione on kuvannut tavallisia kadun ihmisiä ja istuttanut heidät 1600-luvun taiteilijoiden tunnelmiin.


Asetelmista tulee mieleen mm. Caravaggion teokset, joita katselimme Roomassa ja Maltalla Vallettassa. Sinebrychoffin kellarin hämärässä ja taidokkaasti valaistuina valokuvateokset pääsevät oikeuksiinsa. 


Huikeita kuvia pääsee ihailemaan 28.1.2018 saakka.

Runomuotokuva



Tule ja istu hetkeksi. Saat minulta runon.


Minä menin ja istuin hetkeksi. Katselin runoilijaa. Runoilija katsoi minua. 


Tässä on runomuotokuva minusta, joka on tehty 4. päivä lokakuuta 2017, Sinebrychoffin taidemuseon salissa.


Runoilija oli Hilma Kupiainen, 18 v. Kallion ilmaisutaidon lukiosta.


Kiitos Hilma, minä pidin runosta. Kävelin museolta syksyiseen iltaan hymyssä suin. Säilytän runon niinkuin muotokuvan, runomuotokuvan. 

perjantai 6. lokakuuta 2017

Kylpyankkoja



Kävin Ateneumissa ihailemassa Ankkalinnan poikien Tupun, Hupun ja Lupun kylpyankkoja.


Meille teki syysmuuton Saksasta uusi kylpyankka, joka on erityisen ansioitunut ornitologi. Se sopii meidän perheeseen oikein hyvin, kun löysimme heti yhteisiä harrastuksia.


Meidän ankkaporukka parveilee mökillä Roopen valvovan silmän alla.

torstai 5. lokakuuta 2017

Ankkoja Ateneumissa



Ankat valtasivat muutama vuosi sitten Amsterdamin Van Gogh museon. Nyt ne ovat rynnistäneet suurella joukolla Ateneumiin.


Esillä on niin mummon rakkautta kuin taistelevia ankkoja riti rinnan alkuperäisten klassikkojen kanssa.


Kummallista kuinka nämä ankat saivat katsomaan alkuperäistauluja tarkemmalla silmällä.


En ollut koskaan aiemmin kiinnittänyt huomiota Kullervon kirouksessa jaloissa pyörivään pystykorvaan. Pluton huomatessani totesin, että kyllä se löytyy koira Kullervoltakin.


Ankkojen innoittamana tutut taulut saivat pohtimaan uusia ulottuvuuksia. 


Minusta oli kiinnostavaa kiertää etsimässä muiden taulujen joukkoon istutettuja ankkatauluja. Minä viihdyin näyttelyssä ja se herätti monenlaisia tunteita. Välillä hihittelin itsekseni ja välillä taas pohdin syvällisiä tauluja tulkitessani. 


Eilen ilmestynyt Aku Ankka on myös pyhitetty taiteelle.


Aku Ankan ystävät kipi kapi näyttelyyn. Nyt voisi nuorisoakin huijata näyttelyyn mukaan.

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Korvapuustipäivää!



Kansainvälistä korvapuustipäivää 4.10 on vietetty Ruotsissa useita vuosia ja meillä Suomessakin muutamana vuonna. Minä hain puustini lähileipomosta Kannistolta.


Korvapuustit ovat voittaneet Hesarin korvapuustikilpailun, joten ihan turhia pullia ne eivät ole. http://blyygiblumsteri.blogspot.fi/2015/01/kaupungin-paras-korvapuusti.html 

Koko on ainakin vähintään riittävä ja maku erinomainen!


Tällainen korvapuustipäivä täällä Helsingissä.