Kuva-arvoitus

Osaatko arvata, mikä on kuvassa?

Tämä kuva on samasta kohteesta...

Meidän perheen uusi lelu..

Slovakiassa käsityönä tehty Tansutzu suustaladattava lunttulukko mustaruutipistooli.... muistattehan meidän perheen ruudinkäryisen harrastuksen...

Heavyä linnassa

Hämeenlinnalaisen heavy-yhtye Turisaksen musiikki tahdittaa Hämeen linnassa esillä olevaa Heavy Metal näyttelyä. Esillä on haarniskoja ja aseita 1500-1700-luvulta. Kokoelma on peräisin Itävalllan Grazista.

Meidän ruutiukko oli tietysti ikionnellinen nähdessään tykkejä ja

muuta mustaruutiammuntaan kuuluvaa esineistöä.

Hämeen linna on hieno, mutta Heavy Metal- näyttelyn esineistön lisäksi linnassa ei sitten paljon muuta sisällä olekaan.

Valkoisessa salissa on ihana kaikuisa kirkkoakustiikka. Sunnuntaina väkeä oli vähän liikkeellä ja minusta oli hauska lauleskella itsekseni salissa.

Hämeen linnan perusnäyttelyyn pääsee museokortilla, mutta erityisnäyttelyyn pitää maksaa ekstraa. Tämä oli museokorttiretkeni Nro 15.

Itsensä voittaja

Olen harrastanut mustaruutiammuntaa muutaman vuoden. Äitienpäivälahjaksi sain oman pyssyn, joka on mukavasti naisen käteen sopiva. Ammunta sujuu sellaisella varmuudella, että kuulat menevät omaan tauluun ja välillä tuloskin on ollut ihan hyväksyttävä. Mies ampuu kilpaa kansinvälisellä tasolla ja on yrittänyt houkutella minua mukaan kisaamaan. Yhdessä kyllä käymme harjoittelemassa mutta olen sanonut, että kilpailemaan en lähde ennenkuin tulos on riittävän hyvä.

Nyt päätin, että turha asiaa on hieroa, kun kilpailemaan ei  totu kuin kilpailemalla. Naiset ampuvat samassa sarjassa kuin miehet ja mitään harhakuvitelmaa ei minulla ollut menestyksestä. Etukäteen valmensin itseäni siihen tosiasiaan, että olen sarjan ainoa nainen ja ensikertalainen joten uteliaita riittää katsomossa. Niinhän sitä kommentointia sitten kuuli läpi kilpailun. Vähän nauratti kun miehet arpoivat, että oliko ampumani kymppi sattumaa vai harjoituksen tulosta.

Kisajännitystä riitti niin, että tulos oli heikompi kun harjoitellessa, mutta mitä siitä, pääasia että uskaltauduin riviin mukaan. Kilpailussa ammutaan 13 laukausta puolessa tunnissa. Kymmenen parasta lasketaan tulokseen. Minun kisani loppui kymmenen laukauksen jälkeen kun kuula jäi piippuun kiinni. Karsta tai roska  tukki sankkireiän ja nalli ei sytyttänyt ruutia. Kuula kyllä saatiin kisan jälkeen pois poraamalla, mutta kaikkia laukauksia en päässyt ampumaan. 

Kisasta jäi kuitenkin hyvä mieli. Kaikki olivat kovin kannustavia. Ehkä kesällä sitten lähden tulosta parantamaan. Ensimmäisellä kerralla riitti se, että voitti itsensä ja uskalsi mukaan.

Paraatipuvuissa

Tanhuvaaran leirin iltatulilla on istuttu saunomassa ja makkaranpaistossa maailmaa parantamassa. Tänä vuonna ei avanto ollut auki. Kuuleman mukaan kaupungissa on annettu määräys, että avantouinnin pitää olla valvottua toimintaa ja siksi urheiluopisto ei avaa reikää jäähän. Elämä on vaarallista.. Mutta aina tulee aika, jolloin pakataan tavarat kotiinlähtöä varten. Vielä viimeiset venytysjumpat ja sitten baanalle.

Pukuparaatissa herrat pukeutuivat parhainpiinsa.

Savonlinnan lumiset maisemat jäävät selän taakse ja otetaan suunta etelään.

Tuijota mustaa täplää

Tanhuvaaran urheiluopisto on tarjonnut viikonloppuna erilaisia liikunta-aktiviteetteja. Olemme jumpanneet keppien kanssa, venytelleet pallojen kanssa, vesivoimisteet jne. Omalla ajalla on päässyt hiihtämään, köllöttelemään infrapunasaunaan tai istumaan porealtaaseen. Urheiluhierojan käsittelyssä kireät pohjelihakset ovat saaneet kyytiä. Kaikenpuolista hyvinvointia on saatu ja ruokapöydästä eivät ole herkut loppuneet.

Tärkeä osuus leiriä on ollut mustan täplän tuijottelu. Mustaruutiampujia on ollut vuosittaisella talvileirillä parikymmentä. Tähän päälle seuralaiset. Ampumavalmentajan ohjauksessa on jokainen voinut viritellä pyssyjään ja yrittää parastaan. Kilpakausi käynnistyy keväämmällä kun ulkona tarkenee. Nyt on sopiva aika kaivella pössykät talviunilta.

Tuloksena vähintään kasa hylsyjä.

Samassa hallissa harjoitellaan Antti Ruuskasen johdolla keihäänheittoa. Ei tietystikään yhtä aikaa. Tällainen hauska kyltti löytyi seinältä.

Mitalit kotiin

Ruudin käryä

Ammunta on kuin meditaatio. Mieli tyhjentyy kaikesta ylimääräisestä. Syvä hengitys, keskittyminen ja tähtäys. 

Harrastukseni on mustaruutiammunta. Mistä mustaruutiammunnassa on kyse? Mustaruutiaseina on pitkiä ja lyhyitä pyssyjä, alkuperäisiä ja jäjitelmiä. Minun pyssyni on lyhyt ja jäljitelmä eli replikapyssy. Olen antanut sille nimen Ofelia. Sain sen äitienpäivälahjana. Ei tullut kattilaa ja pannua. Tuli kaunis pyssy punaisessa samettilaukussa. 

Minun pyssyni lataus tehdään niin, että ensin kaadetaan ruuti piippuun. Sen jälkeen nuijitaan kuula rasvalapun kanssa ruudin perään. Nalli laukaisemalla, syttyy ruuti ja sitten lähtee kuula tauluun. Kuvasta voit löytää kaikki tarvittavat välineet tähän puuhaan. Minä olen päässyt harrastuksessani niin pitkälle, että keskittyminen sujuu hyvin, mutta tähtäys on milloin missäkin, kuten taulusta näkyy. Mutta pikku hiljaa sanoi mummo ampumaradalla kun kuulosuojaimia paikoilleen asetteli. Ei muuten ole ihan hiljainen harrastus. 

Tavoitteellisemmilla ampujilla on sitten jo tähtäys kohdallaan.

Mustaruutiammunta on todella tasa-arvoinen laji, sillä miehet ja naiset kilpailevat samoissa sarjoissa. Poikkeuksena on muistaakseni vain yksi naisille tarkoitettu laji. Suomessakin on erittäin hyvin ampuvia mustaruutinaisia. Muutama heistä on tälläkin hetkellä Espanjassa kisaamassa maailmanmestaruuksista miesten joukossa. Koko Suomen joukkueen saalis tämän vuoden MM-mustaruutikisoissa Espanjassa oli kaksi joukkuemitalia ja yksi henkilökohtainen pronssi musketilla Ari Salinille. Hyvä Suomi! 

MM-pronssi Suomeen!

Suomeen tuli tänään joukkuepronssia mustaruudin maailmanmestaruuskisoissa Espanjassa!! Viikonloppuna juhlitaan kun sankarit saapuvat kotiin!

Espanjasta tulleesta kuvasta päätellen siellä ovat juhlat juuri alkaneet. ONNEA!

http://www.tirolimpico.org/apps/displayFile/es/RFEDETO/public/pages/Results_wchMLAIC.cms_xhtml