Keski-Ranskalainen Limogesin kaupunki on kuuluisa posliinistaan. Tätä tietämättä olen elänyt vuoden 2013 jouluun saakka. Valoa minulle tähän pimeään toi ranskalainen sohvasurffari perhe, jonka kanssa vietimme joulun ja itse asiassa uuden vuodenkin. Oikeastaan tapasimme heidät jo samaisena syksynä Pariisissa ensimmäistä kertaa. Ihana yhteys on syntynyt välillemme.
Limogesista meille tuli kaunis posliininen tuikkuastia. Näin syksyn tullen on aika sytytellä kynttilöitä. Limogesin posliinin läpi kuultava kynttilän valo vie ajatukset Ranskaan. Toivottavasti pian pääsemme sinne uudelleen.
Valkoinen tuikkuastia on saanut arvopaikan valkoisella marmorialustalla. Kyllä myönnän, se on marmoria. Muutama vuosi sitten eräässä talossa, eräässä pääkaupungissa tehtiin korjauksia. Eräs henkilö käveli työmaan ohitse. Lavojen sivuun oli heitetty pala seinästä poistettua pintaa. Pieni pala kyllä, mutta painava kuin mikä, tietää tuo eräs, joka otti palan kainaloonsa ja kiirehti kotiin. Ihan voitte vapaasti arvailla, mistä tuo pala on kotoisin.
Valokuvan valkoinen lumous sai inspiraationsa eilisestä Mia Dambergin valokuvanäyttelystä Villa Gyllenbergissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti