Pyöräilijöitä on mielestäni kahdenlaisia, pikakiitäjiä ja nautiskelijoita. Pikakiitäjätkin saattavat nautiskella, mutta enimmäkseen he pitävät vauhtia yllä ja kiirehtivät paikasta toiseen. Yleensä heidän nautintonsa tulee siitä, että hiki on pinnassa. Työmatkalaiset ovat usein myös pikakiitäjiä.
Minä kuulun ehdottomasti Nautiskelijoiden Pyöräkerhoon. Minusta on mukava etsiä uusia reittejä ja seikkailla paikoissa, joissa ei voi pitää kovaa vauhtia yllä, kun pitää selvittää, mitä mielenkiintoista ympärillä näkyy.
Helsinki on oikein hyvä paikka pyöräillä. Stadilaisten hienoin urbaani pyöräreitti kulkee Baanan kautta. Se on paras reitti keskustan kohteisiin. Baanan kautta pääsee vaikka kaupungin huipputerassille Musiikkitalon kupeeseen. http://www.stadissa.fi/paikat/499/baana
Baanalla eivät autot kulje ja sen varrella voi pysähty penkille huilaamaan, pelaamaan pöytätennistä tai koripalloa, ehkä vaikka picnicille. Viikolla Baanan valtaavat pikakiitäjät, mutta viikonloppuaamuisin siellä on runsaasti tilaa nautiskelijoille.
Helsingin keskustan tuntumassa on tarjolla myös upeita merellisiä pyöräilyreittejä. Seikkalilijat voivat löytää maiseman ihailuun rauhallisia levähdyspaikkoja. Arvaatko, missä oli reittini tämänkertainen taukopaikka? Matkaa musiikkitalolta on noin 1,5 km.
Nuo hyvat ha turvalliset pyorailyreitit ovat kylla yksi asia mita Suomesta kaipaan. Taalla on pyorateita HYVIN vahan. Autojen joukkoon ei kannata menna seikkailemaan. Yleensa pyorailijat ajavat jalkakaytavilla. Ja nykyaan yleensa sellaisilla sahkomoottoripolkupyorilla joilla mennaan tuhatta ja sataa. Monta kertaa ovat melkein paalleni ajaneet.
VastaaPoistaOlen aivan samaa mieltä, että täällä on hienot pyörätiet. Sähkömoottoripolkupyöriä en ole kyllä pahemmin nähnyt. Mutta kyllä pikakiitäjät pääsevät nopeasti huippuhienoilla pyörillään ja niidenkin alle meinaa jäädä jos unohtuu haaveilemaan.
VastaaPoista