Sitä haluaisi niin kovasti pitää kesästä kiinni. Pitkän loman ja aurinkoisen kesän jälkeen ei millään tahtoisi asettua arkeen. Pelottaa loputon harmaus ja kirpeä hiipivä kylmyys. Paljon mukavampi olisi syödä aamupalaa linnunlaulua kuunnellen ja tuumaillen, onko päivän ensimmäinen ohjelmanumero aamu-uinti vai kirpputorikierros. Mikään ei olisi mukavampaa kuin ihanat yllätysvieraat tai ex tempore- retki lähikohteisiin. Ihan niinkuin niitä ei voisi harrastaa kesänkin jälkeen.
Onneksi aurinko paistaa vielä loppukesästäkin ja värejä pukkaa. Niistä saa energiaa ja voi huijata itsensä uskomaan, että kesä se vain jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti