Kadriorgin puisto

Kadriorgin puisto Tallinnassa on Viron näyttävin palatsi- ja kaupunkipuisto. Alue on kaikkiaan 70 hehtaaria, mutta pienellä kävelyretkellä puistossa näkee jo paljon. Suuntasimme tutkimaan uusinta nurkkausta, johon rakennetaan japanilaista puutarhaa. Homma oli vielä vähän vaiheessa teehuoneiden ja porttien osalta, mutta lampialue oli laitettu siistiksi.

Keväisiä kukkivia puita oli paljon.

Puistossa sijaitsevan Kadriorgin palatsin kukkaistutuksia ei kuitenkaan oltu vielä laitettu valmiiksi.

Palatsi on hienosti restauroitu. Kymmenen vuoden projekti sai tukea Ruotsista. Avajaiset pidettiin vuonna 2000, jolloin taidemuseo avasi ovensa palatsin tiloissa.

Museo on keskittynyt vanhempaan eurooppalaiseen ja venäläiseen taiteeseen. 

Palatsissa oli upeita hollantilaisia kakluuneja. Vaihtuvana näyttelynä oli toukokuun alussa avattu von Richterin Egypti aiheinen näyttely.

Palatsista suuntasimme presidentinlinnan ohitse taidemuseo Kumulle.

Kumussa oli tarjolla taidetta monessa kerroksessa.

Modernin taiteen ystäville löytyi katsottavaa.

Isä aurinkoinen tervehti tulijoita.

Neuvostoliiton ajoista uskallettiin kyllä reippaasti huumorillakin tuumailla.

Mistähän syystä minun kuviini tarttui tällaisia näkökulmia ks. alla oleva kokoelma. Tulkinta on katsojan...

Kumussa olisi viihtynyt pidempäänkin. Siellä oli myös viihtyisä kahvila jalkojen lepuuttamiseen, mukava museokauppa ja taksin satamaan sai tilattua museon infopisteeltä.

Kadriorgin puistossa olisi ollut vielä Mikkel-museo, mutta ei sitä ihminen määräänsä enempää jaksa ja ehdi yhden päivän aikana. Ruuustarha on varmaan hieno, kunhan kesä tästä vähän etenee. Suosittelen aluetta hyvänä vaihtoehtona, jos vanha kaupunki on jo nähty.

Ravintolasuositus Tallinna: Salt

Lounastimme Tallinnassa ravintola Saltissa, jonka osoite on Vase 14. Ravintolaan ei eksy vahingossa vaan se pitää etsiä. Sijainti Faehlmannikadun ja Vase kadun risteyksessä on matkalla vanhasta kaupungista Kadriorgin puistoon. Ravintola on kerrostalon alimmassa kerroksessa. Muutaman ulkona olevan terassituolin lisäksi ravintolassa sisällä on noin 30 asiakaspaikkaa. 

Ruuan valmistusta avokeittiössä voi seurata omalta paikaltaan. Avokokkaus tekee tilan melko lämpimäksi varsinkin, jos ravintola on täynnä, niinkuin se oli ainakin meidän käyntimme aikaan. 

Ravintolan palvelu oli todella ystävällistä. Meille järjestyi lounaspaikat, vaikka emme olleet varanneet paikkoja etukäteen. Englanti sujui näppärästi ja listalta löytyi sopivaa syötävää. Minun pihvini oli erinomainen ja seuralainen kehui omaa sienirisottoaan. Ruuan kanssa tarjoiltu leipä oli maistuvaa.

Lounashinnat olivat oikein edullisia. A la carte listan ruuat olivat ihan kohtuuhintaisia. Viinejä emme tällä kertaa maistelleet.

Saltia voi lämpimästi suositella ruokien ja palvelun puolesta. Ainoa miinus on paikan sijainti. Saltiin ei poikkea yhtä näppärästi kuin esim. vanhan kaupungin kuppiloihin. 

Malarialääkkeitä Tallinnasta

Valmistelut Afrikan matkaa varten ovat alkaneet. Koska olemme menossa malaria-alueelle, niin lääkitys pitää laittaa kuntoon. Olen aiemmin pitkillä matkoilla hankkinut lääkkeeksi Lariamia, koska se tulee edullisemmaksi. Sillä on kuitenkin huomattavasti enemmän sivuoireiden mahdollisuuksia ja siksi päädyimme Malaroneen. Malaronen huono puoli on lääkkeen kallis hinta. Yksi pakkaus maksaa 59,48 Yliopiston apteekissa. Me tarvitsimme matkaan kolme pakettia eli yhteishinta olisi noin 180 euroa Suomesta ostettuna. Ystävä vinkkasi, että tabletit saa huomattavasti edullisemmin Tallinnasta.

Malarialääkkeitä saa Suomessa vain reseptillä, mutta millä lääkkeitä saa Tallinnassa? Ystävä kertoi, että ainakin kansainvälisellä reseptillä niitä annetaan. Hankimme kaksi reseptiä. Toinen oli yksityisen lääkärin kirjoittama englanninkielinen. Teinille yritimme saada paperista reseptiä terveyskeskuksen kautta, mutta sieltä tuli vastaus, että paperisia reseptejä kirjoitetaan vain, jos sähköinen reseptijärjestelmä ei toimi. Meitä neuvottiin pyytämään apteekista tuloste sähköisestä reseptistä. Näiden kanssa suuntasin Tallinnaan apteekkimatkalle.

Virossa on hyvä nettijärjestelmä, josta näkee missä apteekissa tarvittavaa lääkettä on myynnissä. http://www.apteegiinfo.ee/ Muista apteekeista reseptilääkkeitä saa etukäteen tilaamalla. Englanninkielisen reseptin kanssa ei ollut mitään ongelmia saada Malaronea. Ensimmäisen apteekin varasto oli kuitenkin pieni ja kolmatta pakettia piti lähteä hakemaan toisesta apteekista. Tulostettu sähköisen reseptin kopio ei kuitenkaan kelvannut. Suomenkielinen resepti olisi kelvannut kyllä. Pikaisen tuumauksen jälkeen tyrkkäsin englanninkielisen reseptin uudelleen peliin ja sain kolmannen tarvitsemani paketin mukaan. 

Lääkkeet maksoivat Tallinnasta ostettuna 23,32 euroa per paketti eli yhteensä vähän vajaa 70 euroa. Tarjouksessa ollut laivamatka teki 7 euroa lisäkustannusta lääkkeiden hintaan. Säästöä apteekimatkalla kertyi yli 100 euroa. Taidanpa tehdä toistekin apteekkireissun Tallinnaan. Mielenkiintoista on vertailla, onko muissa lääkkeissä yhtä suuri ero. Reseptihässäkkä on minusta ihmeellinen. Miksi asiakas ei voi saada Suomesta paperista reseptiä kunnallisesta lääkäristä, jos niin haluaa? Onko lääkefirmojen ja lääkärien välillä tehty tällainen diili, jotta apteekkien asiakkaat eivät karkaa Viroon? Yksityiseltä lääkäriltä paperinen resepti löytyi muitta mutkitta. 

Strömforsin ruukilta maitomaalia

Strömforsin ruukkialue sijaitsee Kymijoen läntisimmän haaran äärellä 17 kilometrin päässä Loviisasta. Helsingistä matkaa kertyy noin 100 kilometriä. Ruukin kylänraitin varrella on vanhoista rakennuksista jäljellä mm. talli, navetta, pajoja, päärakennus, letkutorni ja Vaasanlinna. 

Ruukkialue on yksi Suomen komeimmista. Kirkonmäellä oli käynnissä ulkomaalauksen valmistelutyöt ja tästä syystä kirkko oli huputettu. Pienen kirkon ylpeys on Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu. Vanhat rakennukset ovat saaneet uutta elämää, kun alueelle on muuttanut käsityöläisiä, joiden kesäpajoista saa ostaa kotiinviemisiä. Alueella toimii myös museo. Osassa rakennuksista asutaan ympärivuotisesti. 

Kosken partaalla toimii ravintola Ruukinmylly. 

Sinne poikkesimme lounaalle. Kahvilakin löytyy ruukin alueelta kesäisin.

Ruukinmyllyn terassilta on hieno näkymä silllalle, letkutornille ja Armonlinnan suuntaan. Toisella puolella ravintolaa joen rannalla on kesäteatteri ja pieni venelaituri. En voi kuvitella upeampaa paikkaa kesäteatterille.

Kesäteatterin vieressä on pieni koski, josta mylly on saanut käyttövoimansa kuten myös viereinen saha.

Entisen saharakennuksen sisältä löytyikin varsinainen aarreaitta.

Rakennus on siistitty hienoon kuntoon.

Tässä Roseborgin liiterissä toimii perinteisiin, ekologisiin ja luonnonmateriaaleihin keskittynyt kierrätys-, rakennusmateriaali- ja -tarvikeliike. Liiterin väki toivoo voivansa välittää asiakkailleen terveellisempiä ja turvallisempia materiaaleja, jotka ovat myös kauniita katsella.

Minusta oli niin kaunista katsella suoria ja siistejä rivejä, jotka olivat täynnä vanhoja ja uusia aarteita. Olettekos muuten kuulleet maitomaalista, joka on ekologinen tapa maalata? Juttelimme pitkän tovin omistaja Vesa Virtasten kanssa, joka kertoi meille perinnemaaleista.

Vauhtiin kun päästiin, niin lähdettiin tutkimaan pellavavarastoja ja ryhdyttiin puhumaan nykyajan rakennuksista ja sisäilmaongelmista. Vesa tilaa Itävallasta rakentamiseen tarkoitettua lampaanvillaeristettä, jota altistuneet ja allergisoituneet talonrakentajat ovat ottaneet menestyksekkäästi käyttöön. Hintaa tietysti tulee normaalia eristämistä enemmän, mutta joskus ei ole vaihtoehtoja, jos tarvitsee terveydelleen turvallisen asumisympäristön. Vau, taas oppi uutta, kuten maitomaali ja lampaanvillaeriste. Pellavaa meillä onkin mökillä hirsien välissä. 

Vesan juttuja kuunnellessa jäin toivomaan, että ruukin kirkko ymmärretään maalata käyttäen perinteisiä maaleja.

Strömforsin ruukki on hieno vierailukohde. Vierailumme osui arkipäivälle ja seppä piti vapaapäivää. Pitää tehdä uusi retki sepän puheille.

www.stromforsiruukki.fi

www.roseborg.fi

Aamupalalla N'Avetassa

Matkalla Loviisaan poikkesimme aamupalalle Sipoon Västerskogiin. Sinne on matkaa Helsingistä reilu parikymmentä kilometriä. Leipurien hihat olivat heiluneet jo aikaisesta aamusta lähtien navetan takahuoneessa. Söin tuoreen ja maistuvan täytetyn kaurasämpylän. Mies herkutteli suolaisella poropiirakalla. Kaikki makeat leipomukset olivat myös takahuoneesta lähtöisin. Ne näyttivät ja tuoksuivat niin hyviltä, että otimme kotiinviemisiksi mustikka-rahkapullia ja täytettyjä kristallipullia. 

Meillä oli aamiaisaika, mutta toiset saapuivat jo lounaskeitolle. Parista erilaisesta keitosta olisi voinut valita mieleisensä, mutta meille riitti tällä kertaa aamiainen.

Kahvila oli sisustettu viihtyisäksi.

Ulkoterassi houkutteli istumaan auringonpaisteeseen.

Pihan sisustusliikkeessä Villa Nokkosessa poikkesimme pikimmiten.

Myytävänä oli kukkaisia,

kuppeja, purnukoita, vaatteita ja muuta houkuttelevaa. Vältin houkutukset nippa nappa. 

N'Avetta teki vaikutuksen. Taidamme poiketa viikonloppuna sinne lounaskeitolle. Voin vakuuttaa, että kun palasimme kotiin, niin leivonnaiset osoittautuivat maisteluissa suussa sulaviksi.

Leppoisa Loviisa

Vietimme aurinkoisen vapaapäivän Loviisassa. Emme ole aiemmin käyneet kaupungissa, joten oli korkea aika lähteä visiitille. Loviisan keskustan laivasillassa rannan läheisyydessä toimii mm. pieniä putiikkeja, ravintoloita ja Merimuseo. 

Hauska löytö rannassa oli gambialaisia tuotteita myyvä Karamaloo. Putiikin omistaja Jaana Kapari-Jatta asuu talvet Gambiassa. Hän on perustanut sinne miehensä kanssa ammattikoulun. Kesät Jaana pyörittää Loviisassa putiikkiaan. Ihastuimme Gambiasta tuotuihin kesätuoleihin. Muutenkin putiikki oli täynnä ihania afrikkalaisia värejä. Jaana Kapari-Jatta sattaa olla tuttu sinulle myös Harry Potter suomennoksista.

www.karamaloo.fi

Laivasillalta on kaunis merinäkymä.

Laiturissa kävi kova kuhina, kun pakettijahti Österstjernalla tehtiin keittiöremonttia. Pääsimme kurkistamaan sisälle laivaan. Sen esikuva on purjehtinut 1815-1848 Loviisa-Tukholma reitillä kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Esikuvansa mukaan rakennettu perinnepurjelaiva on tehnyt purjehdusretkiä kymmenen vuotta. Keväällä olisi ollut mahdollisuus lähteä linturetkelle. Kesällä pääsee yleisöpurjehduksille. Hieno paatti, rupesi tekemään mieli merille! www.osterstjernan.fi

Loviisan retken ehdoton helmi oli Liisantalon Tuhannen tuskan kahvila.

Sisäpihalla on viihtyisä terassi. Liisan palvelu oli sydämellisestä sydämellisintä. Tarjoilut olivat niin hyviä, että kaikkea olisi tehnyt mieli maistaa. Nyt nautittiin suklaa-vadelmakakkua ja omena-raparperitorttua. 

Uskollinen talonvahti paistetteli päivää kanssamme.

Talo oli sisältäkin kuin koru. Isännän taidetta löytyi seiniltä ja pihasta.

Loviisaan kannattaa lähteä kesäretkelle. Meillä oli ihanan aurinkoinen ja leppoisa Loviisa-päivä. 

Loviisan kauniita sisäpihoja ja puutarhoja pääsee kurkistelemaan ensi sunnuntaina 4.6.klo 10-17. Taidetaan lähteä uudelleen, kun vauhtiin päästiin ja reitti on selvä. 

www.avoimetpuutarhatloviisa.com