tiistai 11. marraskuuta 2014

Ihana valo

minä väsytän itseni työssä jota siksi teen
että pimeän hetkellä äänet ovat niin sanoneet
se on ihana tunne mutta sana joka kahlitsee

käännän väsyneet kasvoni sinuun ja jaksan taas
sinä valutat voimasi minuun niinkuin nukkuvaan
se saa silmäni auki ja jalkani nousemaan

...oi ihana valo, ihana olet aurinko
(Samuli Edelman)


Minulla on työpöydällä ihana pöytälamppu, joka valaisee harmaana päivänä. Valo ei ole perinteinen kellertävä valo, joka nukuttaa, vaan kirkas valo, joka heijastuu loistavana papereista. Ihan joka kaupasta ei näitä lamppuja saa, mutta etsivä löytää ainakin erikoisliikkeistä. 


Olipa aamun pelastus tänäänkin kun napsautin kuudelta päälle. Näin voi hämätä itsensä uskomaan, että päivä on alkanut.

maanantai 10. marraskuuta 2014

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Hyvää isänpäivää







Täyden kuun aikaan

Taivaalla mollottaa täysi kuu. Jos on muitakin kuuhulluja valveilla, niin tässä on sopiva taulu tuijotettavaksi unettomana yönä. Mielikuvitus liikkeelle ja kuuta ulvomaan. Taulu on Salvador Dalin ja siinä on hauskoja Riikan kissoja katolla kuljeskelemassa. Jos taivas on pilvetön, niin toinen hyvä keino viihdyttää itseään on ottaa kiikarit tai kaukoputki esiin ja katsella kuun kraatereita. Night Sky 2 ohjelman avulla voi myös opetella tähtikuvioita taivaalta. Mielenkiintoisia yöpuuhia isänpäivää odotellessa.


lauantai 8. marraskuuta 2014

Brunssi Tampereella

Ihan helppo ei ole löytää brunssipaikkaa Tampereelta. Suomalaisen Klubin ravintolan pöydästä löytyi kuitenkin erinomainen aamupalatarjoilu ja sen lisäksi myös muita lähiruokaherkkuja. Suosikkejani olivat ehdottomasti erilaiset kalat ja pateet. Maku oli hyvä ja ulkonäkö kaunis.


Lämpimän ruuan puolella oli mm. monia erilaisia piirakoita ja piiraita. Kerrassaan suussa sulavia.


Tuulihattuja sai makeilla sisuksilla.


Ja vau millainen kokoelma itse tehtyjä hilloja, hillokkeita, pikkelssejä ja ties mitä. Jogurtin tai lämpimien croisanttien kanssa oikeita namupaloja.


Juuston ystävillekin oli kauniisti aseteltu tarjolle juustoja.


Brussi on tarjolla lauantaisin klo 10.30-15. Tarjoilu käy siis sekä aamupalan syöjille että lounastajille. Suosittelen lämpimästi retkeilemään Puutarhakadulle. Parkkipaikkoja löytyy lauantaiaamuna hyvin läheltä ravintolaa  ja tilaa on pöydässä vaikka koko suvulle. 

torstai 6. marraskuuta 2014

Lunta tupaan

Sataa lunta, räntää, vettä ja ties mitä räiskäleitä. Sukat märkänä ja sormia paleltaa. Katulampuista tulee ainoa valo. Onneksi joku oli piirtänyt auton takapellille sydämen. Tällaista tänään Helsingissä.

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Toiset on luotuja kulkemaan



Midori jatkoi matkaansa suuntana Tukholma, Lontoo, New York, Los Angeles, Honolulu... Helmikuussa takaisin Hokkaidon saarelle Japaniin. Turvallista matkaa!

tiistai 4. marraskuuta 2014

Muumien matkassa



Muumit ne jaksavat innostaa japanilaisia. Vieraamme Midorin suurin pettymys Suomen vierailulla oli se, että Naantalin Muumimaa oli kiinni. Lohdutukseksi yritimme kaivaa nurkista kaiken Muumi-rekvisiitan. Kirjoista pyyhittiin pölyt, lakanat ja tyynyliinat olivat tietenkin Muumi-kuosia, vihreää teetä nautittiin Muumi-mukeista. Vanha pieni lasten leikkimuumitalo asukkaineen pääsi taas tapahtumien keskipisteeseen. Netistä etsittiin Muumien seikkailuja, joita sitten katsottiin silmät tarkkana.


Onneksi Suomen Latu on toimittanut hienon Muumi-aiheisen ulkoilukalenterin. Näin Midori voi elää koko vuoden 2015 Muumien ajassa. 


Pitäisiköhän itsekin päivittää Muumitietous ajan tasalle ja mennä katsomaan uusin elokuva Muumit Rivieralla.. Netistä löytyy Muumit Rivieralla traileri, josta saa vähän maisteja elokuvasta.

maanantai 3. marraskuuta 2014

Puikoilla japanilaisittain



Japanilainen sohvasurffarimme Midori antoi hyviä ohjeita, kuinka toimitaan oikein syömäpuikkojen kanssa. Muista siis, jos menet ravintolaan ja saat puikot, jotka ovat kiinni toisissaan, niin älä missään nimessä irrota niitä toisistaan ruokaseurasi silmien alla. Tee se pöydän reunan takana piilossa. Muuten on riskinä, että viestität haluavasi rikkoa ystävyyden.


Jos haluat ottaa puikoillasi esim. Wasabi-tahnaa yhteisestä kiposta, niin ota aina sillä päällä, joka ei käy suussasi. Puikot eivät saa uida napaa myöten keitossa, vaan keitosta nostellaan vain kärjillä sattumia. Kovaääninen  Miso-keiton ryystäminen voi viestittää hyvää ruokahalua, mutta ei ole nuorison tapa, vaan kuuluu ennemminkin vanhemmille ruokailijoille. Tulee vähän mieleen muinaissuomalainen tassilta hörppääminen.


Jos suomalaiset voivat aiheuttaa ihmetystä jopa toisilleen sotkemalla hernekeittoon piimää, niin japanilaisetpa sekoittavat riisin joukkoon teetä. Tämän pussin sisällön kun laittaa riisin päälle ja vettä perään niin kaikki tarvittava on kasassa riisiteetä varten. Ennen vanhaan käytettiin vähän nahistunut riisi tarkasti seuraavanakin päivänä. Mausteeksi saatettiin kerätä muita ruuan jämiä esim. lihan paloja. Freesaus sujui sitten hyvin teetä lisäämällä. Kaikki tämä yhdessä pussissa.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Midorin origamit



Hokkaidon saarelta Japanista meitä saapui ilahduttamaan sohvasurffari Midori. Hän on vuoden maailmanympärysmatkalla ja pysähtyi muutamaksi päiväksi Suomeen. Midori on opiskellut Australiassa ja puhuu erinomaista englantia. Hän on käsittämättömän iloinen ja innostunut kaikesta.  Saunan saloihin on perehdytty ja origamia harrastettu suurella innolla.


Hienoja perinteisiä origameja saatiin aikaiseksi. Suomeksikin on käännetty hyviä origamikirjoja, kuten alla oleva kirja. Youtubesta löytyy ohjeita, joissa näytetään vaihe vaiheelta taitokset. Tämä on hauska sisätilaharrastus, jos ei halua ulos märkään ja kylmään.


Midorin Japanista tuomat origamipaperit ovat käsittämättömän kauniita. Pintakin on aivan erilainen kuin Suomesta hankituissa papereissa. 


Midorin päivän suurin ihmetys oli mankeli. Hän ei ollut koskaan nähnyt moista vempainta Japanissa. Onkohan mankeli muualla maailmalla tavallinen?

lauantai 1. marraskuuta 2014

torstai 30. lokakuuta 2014

Kahvakuulalla kuntoilemaan

    

Eilen oli areenalla Sirkus Finlandian elävät naistykinkuulat, josta tulikin tänään mieleeni kahvakuulat. Vau, hieno aasinsilta. Joskus kuntoilun ylläpitäminen arkirutiineissa on työlästä. Aika ei riitä siihen, että aina olisi joku kuntoiluponnistus menossa. Eikä kyllä minulla ole haluakaan siihen, että kuntoilun lisäksi vapaa-aikaan ei juuri muuta mahtuisi. Työmatka on minulla valitettavasti liian pitkä hyötykuntoiluun. Hyvä vaihtoehto pienellä vaivalla on kahvakuulan kanssa puuhailu. Harrastus ei vaadi erityistilaa, se käy vaikka ulkona. Lyhytkin kahvakuulan heiluttelu on tehokasta. You tubesta löytyy tosi hyviä ja hauskojakin ohjeita liikkeistä, joita voi tehdä. Kahvakuula sopii hyvin eri ikäisille ja kaiken kuntoisille. Itse käytän neljän kilon kuulaa. Kuulat ovat edullisia ja niitä saa ihan tavallisista marketeista, ei tarvitse edes urheiluliikettä. Minulla on kaunis vihreä, joka on muistaakseni ostettu Prismasta. Suosittelen hauskaa harrastusta ja yritän samalla kannustaa itseäni tarttumaan kahvaan kiinni flunssasta toivuttuani.

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Sirkus saapui kaupunkiin



Ensimmäistä kertaa eläessäni kävin sirkuksessa Moskovassa 80-luvun alussa. Mieleen jäivät isot taitavasti temppuilevat kissaeläimet ja kamelin roikottavat kyttyrät. Jännitystä ja hauskuutta oli runsaasti tarjolla. Suomessa kävin sirkuksessa ensimmäistä kertaa vasta vajaa kymmenen vuotta sitten. Syksyn saapuessa Sirkus Finlandia asettelee areenansa Helsinkiin. Esityksiä on melkein joka päivä viikossa reilun kuukauden ajan. Varsinaisestihan Suomen kiertue alkaa jo keväällä. Viime vuodet onkin ollut ehdoton syksyn kohokohta nähdä sirkuksen uusi ohjelmisto. Eikä pettymystä tuottanut tämänkään syksyn ohjelma. Paljon oli perinteisiä eläinnumeroita ja hauskoja pellejä, mutta oli jotain ennen näkemätöntäkin. 


Jotain ennen näkemätöntä minulle oli latvialaisen Andrej Fjodorovsin lintushow. Hänen käsittelyssään arviolta kolmisenkymmentä kyyhkystä teki taitavia temppuja. Luulen siis, että linnut olivat kyyhkysiä. Mutta ihan sama harakka tai varis, todella taitavia kuitenkin olivat.


Miltä tuntuisi, kun joku kysyisi mitä teet ammatiksesi ja naapuri vastaisi, että olen naistykinkuula? Kuvassa on Robin Valencia, joka todella lensi katsojien päiden yli ilmapatjalle. En kadehdi tuota työtä, mutta eipä työaika ole pitkä, kun muutaman sekunnin lentää yläilmoissa. No ehkä hän muutakin puuhaa illan mittaan. Tämmöisiä tykinkuulia en ole ennen nähnytkään, vaikka kaikenlaisia tykinkuulia olenkin nähnyt.


Sirkuskäynnillä pitää saada herkkuja, tuumasivat nämä kaks. Kuka sitten on hattaraherkkujen ystävä..

tiistai 28. lokakuuta 2014

Postikortti itselle



Matkatoverit antoivat yhteisellä Maltan-matkalla hienon vinkin. Jos haluaa tulla iloisesti yllätetyksi matkan jälkeen, niin kannattaa lähettää itselle kortti. Tänään yllätyin iloisesti, kun postilaatikko kolahti. Hei, me saatiin kortti! 


Olipa ihana palata matkan lämpimiin muistoihin. En muistanut ollenkaan, että olimme kirjoittaneet kortin. Tämä täytyy tehdä toistekin. Ole oman onnesi seppä, sopiiko sananlasku tähän?


Ei näköjään postimerkkiäkään ole leimattu, että jos joku on menossa Maltalle, niin me voidaan antaa merkit kiertoon ;) 

maanantai 27. lokakuuta 2014

Kauniita käytäviä Helsingissä

Kuka sanoi, että Helsinki on ruma kivikylä. En ole samaa mieltä. Helsingissä on mm. vanhoja upeita taloja. Tällainen käytävä ja kattokoristukset ovat vastassa, kun vierailen hammaslääkärissä. Odotushuoneessa lattialla ilahduttaa iranilainen käsin tehty matto ja seinällä on kauniita vanhoja valokuvia Helsingistä... ja hyvä hammaslääkäri! www.gasellinhammaslaakarit.fi





sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Avantokausi avattu



Jos vedestä joutuu rikkomaan pinnalta jäätä, kun menee uimaan, niin eikös se tarkoita, että avantokausi on virallisesti avattu? Ulkona lämpötila on noin +6 astetta, mutta veden pinnalla jäätä. Siis minä en uinut, mutta muut.. Ehkä on aika laittaa talvirenkaatkin.

lauantai 25. lokakuuta 2014

Rapujuhlat kaamosta karkoittamassa

Lokakuu on erinomainen aika pitää rapujuhlat. Aivan yhtä hyvä on juhannus tai uusi vuosi. Tänä vuonna paras oli lokakuu. Kuka väittää, että rapuja pitää syödä loppukesällä. Meidän rapuporukkamme on juhlinut rapujen kanssa vuodesta 1998. Yhtään vuotta ei ole jäänyt väliin, vaikka välillä on ollut haasteita löytää sopiva yhteinen viikonloppu. 
 
Joskus olemme saaneet aitoja suomalaisia rapuja suoraan järvestä pyydystettynä, mutta enimmäkseen olemme syöneet pakasterapuja. Niitä saa kaupasta ympäri vuoden. Rapujen freesaamiseen on käytetty ruotsalaista reseptiä. Rapuja sulatetaan hitaasti jääkaapissa pari vuorokautta, tarvittaessa nopeammin huoneen lämmössä noin 12 tuntia. Sulaneet ravut laitetaan virkistysliemeen yön yli. Liemeen tulee rapukiloa kohden 

2,5 litraa vettä
0,5 dl karkeaa suolaa
1 tl sokeria
1 dl olutta
1 pilkottu keltasipuli
tillinippu

Liemeä keitetään viisi minuttia. Sen jälkeen liemi kaadetaan hieman jäähdyttyään rapujen päälle esim. ämpäriin. Ämpäri siirretään viileään yöksi. Seuraavana päivänä nostelet ravut tarjolle.


Menumme on pitänyt vuosien varrella sisällään mielenkiintoisia makunautintoja rapujen lisäksi. Välillä ollaan maisteltu tuliaisia maailmaltakin.  Jokaisen vuoden ruokalista ja osallistujien nimet on talletettu rapuvuosikirjaan. Samalla sieltä löytyy muutama kuva kunkin vuoden juhlista. 

          

Rapuviinimme on espanjalaisen Jose Parienten erinomainen Verdejo viini vuodelta 2012. Viini on tilattu suoraan tuottajalta. Sitä on nyt pariksi seuraavaksikin vuodeksi varastossa. 


Pari rapuvinkkiä, jos haluat.. Nro 1. Muista poistaa ravun suoli ennen syötiä. Nro 2. Jos et tiennyt, niin on helppo erottaa tyttö- ja poikaravut... Katso ensi kerralla ennen kuin imet mausteliemiä pinnalta :) 


Ensi vuoden rapujuhlapaikka on jo muuten varattu. Sitä odotellessa.