Pannier - laivasamppanja

Silja Symphony ehti hädintuskin kotilaiturista irtautua, kun olimme jo bonganneet, että laivan nimikkosamppanjana on vanha tuttumme Pannier.

Viime kesänä poikkesimme tutustumassa Pannierin samppanjakellareihin Chateau Thierryn kaupungissa. http://blyygiblumsteri.blogspot.fi/2016/06/samppanjakellarissa.html

Toimme silloin samppanjan ohella mukanamme Pannierin erinomaista Ratafiaa. 

Tukholman reissu alkoi siis kauniissa säässä ja iloisissa jälleennäkemisen tunnelmissa. 

Voi nuoruus ja kauneus

Kevätpesä

Meidän pihasta löytyivät jo ensimmäiset kevätpesän rakennusaineet.

Merenjäällä kulkijoita

Meren jäällä oli merkkejä monenlaisista kulkijoista.

Minun piti käydä pilkkiavannosta tarkistamassa jään vahvuus, että uskalsin lähteä kauemmas rannasta.

Jotkut nauttivat vauhdin hurmasta.

Minulle riitti hiljaisempikin vauhti.

Jollekin muulle riitti auringonvalo ja ...

...sininen taivas.

Kohti auringon siltaa

Nokkalan Majakka

Suosittelen Nokkalan Majakkaa, koska sain siellä erittäin hyvää ruokaa, haudutettua teetä ja erinomaista leipää. Siellä on ruokapuoli siis erinomaisesti hallussa.

Kahvila sijaitsee aivan meren rannalla Espoon Matinkylässä Nokkalan venesataman vieressä. Ikkunoista on upeat näköalat. Sinne voisi vaikka parkkeerata odottamaan ja seuraamaan kevään tuloa. Katolla on terassi, joka avautuu keväällä ja näköalat senkun paranevat.

Mutta, mutta... silloin kun vierailin kahvilassa oli paikalla hyvin vähäpuheista ja vähäilmeistä henkilökuntaa. Palvelu ei varsinaisesti ollut huonoakaan, mutta yhtään ylimääräistä ystävällistä sanaa tai hymyä ei irronnut. Ainoa, joka oli tosi ystävällinen, oli kokkipoika joka toi ruuan pöytään ja iloisesti toivotteli hyvää ruokahalua, vaihtoi muutaman sanan ja ihan katsoi silmiin! Kiirettä varmaan pukkasi henkilökunnalla, sillä paikka oli täynnä ja jono eteni etanavauhdilla. Olisin kyllä odottanut pientä energistä vastaantuloa henkilökunnalta. Valitettavasti tämä jähmeys ei tehnyt vaikutusta. Harmi, sillä paikalla olisi kaikki edellytykset olla tosi hyvä, nyt se ei päässyt palvelulla kehuskelemaan.

Retkiluistelua - Saarikylät Kangasala

Kangasalta löytyy mainio retkiluistelupaikka, Saarikylät. Kaivannossa osoitteessa Saarikylientie 888 sijaitsee Haaviston luomutila. Kesällä Haavistosta saa vuokrattua kanootteja ja tilalla pidetään mm. kesätoria. Talvella keskitytään retkiluistelijoiden hemmottelemiseen. 

Saarikylien luistelureitti on noin kolme kilometriä pitkä. Se kiemurtelee mukavasti pienten saarien välissä. Rata on leveä ja hyvin aurattu. Jonkun verran railoja on jään pinnassa. Maisemat ovat kerrassaan mukavat. Me ihailimme kauempana jäällä kiitäviä hevosia kärryineen ja kuskeineen. Muutamia mökkejä näkyi saarien rannoilla. Tällainen reitti on minun mielestäni paljon mukavampi kuin avoin järven selkä. Tuuli ei pääse saarien suojassa kiusaamaan. Pari kierrosta Roineella riitti tällä kertaa.

Luistinvuokraamosta voi vuokrata luistimia. Omat luistimensa saa siellä myös teroitettua. Minun uudet luistimeni tuntuivat jotenkin huonopitoisilta ja pienen arvioinnin jälkeen ne teroitettiin. Viidellätoista eurolla sain luistimen teriin uudet pinnat. Vähän kyllä ihmettelimme, miksei uusissa luistimissa ollut teroitusta tehty. No niin tai näin, nyt ovat luistimet ainakin huippukunnossa.

Tilan kahvilassa myydään makeaa ja suolaista herkkua kuuman juotavan seuraksi. Heikin ruisleipä on tilan tunnetuin tuote, jota tullaan ostamaan pitkienkin matkojen takaa. Jos haluaa kotiin viemisiä niin hyllystä saa mm. luomujauhoja.

Saarikylät näytti olevan todella suosittu luistelupaikka. Kaikille riitti kuitenkin hyvin tilaa luistella. Parkkipaikkoja on runsaasti. Ajomatka läpi Saarikylientien on jo yksistään pienen retken arvoinen. Kesällä täytyy ehdottomasti tulla uudelleen katsomaan, miltä maisemat silloin näyttävät.

Retkiluistelua - Kirkkolahti Orivesi

Oriveden keskustassa on pieni järvi nimeltään Kirkkolahti. Sen ympäri on aurattu luistelua varten parin kilometrin lenkki. Uimarannnalla on parkkipaikka, jonne voi jättää autonsa. Rata on keskustasta kävelymatkan päässä.  

Luistelubaana on leveä kuin valtatie. Vierellä kulkee latu. Järven toiselta puolen voi katsella keskustan silhuettia. Rata oli paikka paikoin vähän railoinen, joten keskittyä piti ettei lentänyt nenälleen. 

Lyhyt rata sopii hyvin perhehuvituksiin, kun tärkeintä ei ole pitkä matka tai kova vauhti ja takaisin päin pääsee näppärästi, jos matka alkaa väsyttää. 

Retkiluistimet

Viime viikonloppuna kokeilin retkiluistelua lainavarusteilla. Tästä innostuneena tein koko viikon töitä, että sain itselleni hankittua omat, retkiluistelussa tarvittavat tykötarpeet. Halusin itselleni hyväksi havaitut leveälestiset Salomonin monot ja sellaiset alennusmyynnistä löysinkin. Mono on siis sama, jota voi käyttää sekä luisteluun että luisteluhiihtoon. Varsi on korkea ja nilkkaa tukeva. Vaihtoehtona olisi retkeilykenkä, mutta tämä oli minun valintani. 

Teriä ei ollut kovin helppo löytää. Suurin osa kaupoista pahoitteli, että mitään ei ollut jäljellä. Vähäluminen  talvi on innostanut ihmisiä luistelemaan. Lopulta sain terät mutkan kautta tilattua ja samalla myös monoihini sopivat siteet. Näitä siteitä näyttää olevan monta erilaista mallia, kuten myös monojen pohjia. Täytyy olla tarkkana, että saa kaikki varusteet sopimaan yhteen. Teristä en osaa sanoa ovatko hyvät vain huonot. Ne olivat ainoat, jotka löysin. Koeajolla ne käyttäytyivät moitteettomasti. 

Koko setti monoineen, terineen ja siteineen maksoi alennusmyyntiaikaan 278 euroa. Minulle se riittää varmaan pitkään. Suksisettikin on kelvannut jo 20 vuotta, joten eiköhän tämäkin kelpaa niin kauan kuin harrastuskin.

Uudet varusteeni pääsivät koeajolle Ruovedelle viikon takaisiin maisemiin Helvetinjärven kansallispuistoon Koverojärvelle. Kahdentoista kilometrin lenkki sujui mainiosti. Keli oli tuuleton ja pakkasta sopivat -7astetta. 

Edellisen postaukseni Koverolta voit lukea http://blyygiblumsteri.blogspot.fi/2017/02/retkiluistelua-helvetinjarven.html

Samalla matkalla ja samalla innolla päätin käydä katsastamassa Ruoveden keskustaan auratun Pappilanlahden luistelulenkin. Ruoveden keskustan läpi kulkevalta Ruovedentieltä (jatkuu Poukantienä) käännytään Haapasaarentielle kohti Haapasaaren lomakylää. Hieman ennen lomakylää on tien vasemmalla puolella matonpesupaikan parkkis. Auton voi jättää rantaan ja reitti alkaa aivan pesupaikan vierestä.

Viiden kilometrin lenkki on hyvin aurattu. Rannassa on penkit luistinten vaihtamiseen ja jalkojen lepuuttamiseen. Eväätkin voi levittää pöydälle. Reittiä pitkin olisi voinut jatkaa laivarantaan saakka. Minulla puhti alkoi loppua ja katsoin parhaaksi palata nauttimaan takan lämmöstä. Joku oli tuonut oman tuolin jäälle, taisi olla lenkillä kun kassi odotti noutajaansa. 

Kiva talvipäivän retki!

Kuuhullun yöhiihto

Kuu paistaa kuin katulamppu. Sukset on kaivettu naftaliinista ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Pakkasta on sopivat -10 astetta ja tuulta ei nimeksikään. Mitä muuta kuuhullu voi tehdä kuin lähteä yöhiihdolle?

Jäälyhtyjen ja lamppujen valossa löytyy mitä mainioin kohdekin. Latukahvila Väinölä on avannut tänään ovensa ja toivottaa tervetulleeksi kaikki hiihtäjät. Avajaisten kunniaksi kuumaa teetä ja munkkia sai puolille öin saakka.

Latukahvila Väinölä sijaitsee Orivedellä Teerijärven rannalla olevassa Minna ja Mauri Kailan saunamökissä. Jos pitkä hiihtolenkki ei houkuttele niin parin sadan metrin sivakoinnilla parkkipaikalta järven jäätä pitkin pääsee jo nauttimaan pöydän antimista, erinomaisesta isäntäväen juttuseurasta ja saunamökin lämmöstä. Nämä ihanan viitseliäät ihmiset ovat avanneet mökkinsä oven kaikille lepotaukoa kaipaaville.

Minä innostuin mehutarjoilun jälkeen hiihtämään järven ympäri. Neljän kilometrin lenkki kuun valaistessa latua oli huikea kokemus hiljaisessa yössä. Kiitos Minna ja Mauri! 

Väinölän blogista voit seurata latukahvilan elämää. orivedenlatukahvila.blogspot.fi

Munkkiniemen kreivi

Blogistin on syytä aika ajoin tehdä uusia aluevaltauksia ja tässäpä sellainen, olutarvostelu. Koska en itse juo olutta, niin blogini vakinainen avustaja, Mies, uhrautuu hyvän asian eteen ja rientää jalomielisesti apuun.

Lasiin kohisee vaalea American Pale Ale nimeltään Munkkiniemen kreivi. Oluen valmistaja on pienpanimo Maku Brewing, jolla on huhujen mukaan yhteyksiä myös Munkkiniemeen. Etiketin on suunnitellut munkkalainen Juha Grönberg. Olut on siis varsinainen kaupunginosaolut. Muita vastaavia löytyy mm. Töölöstä, Punavuoresta, Lauttasaaresta ja Jätkäsaaresta.

Miehen asiantuntevat kommentit oluesta:

Alkuun pehmeä puraisu

Miedosti humaloitu

Ei kovin pitkä jälkimaku

Pirteän hedelmäinen

Sopii kreivin arki-illan ainokaiseksi

Hyvä saunajuoma

Ihan ok American Pale Ale mutta Miehen suosikkeja enemmän esim. Indian Pale Alet

Minun amatöörikommentit:

Tuoksu raikas, ei raskas

Kauniit kuohut

Kaunis siman väri

Olutta saa tänään avatusta uudesta Munkkiniemen K-marketista Munkkiniemen puistotieltä. Maku Brewingin tyypit paikalla lauantaina 11.2 klo 13-17 kertomassa lisää oluestaan. Tällaista Munkkiniemessä tänään...