Suomalaista muotoilua

Suomalaisten kädentaitajien töitä oli viikonloppuna esillä Oriveden Purnussa. Olemme poikenneet SuviDesign näyttelyssä jo useampana kesänä. Näytteleasettajissa on jo monta tuttua tekijää. Tänä vuonna bongasimme uutena uusiokorujen tekijän. Häneltä voi tilata vaikka vanhasta pennistä tehdyt kalvosinnapit ja kravattineulan. Vanhoista lusikoista oli tehty kauniita sormuksia ja rannerenkaita.

Messuilla seurasimme intarsiatöiden tekoa. Minulle entuudestaan outo sana ja outo tekniikka.

Messuilla oli myynnissä sisustustavaroiden ja korujen lisäksi niin vaatteita, laukkuja kuin käyttöesineitäkin.

Kaunis viikonloppu houkutteli paikalle tuhansia kävijöitä.

Kesäkahvila Wanhapaja

 

Kesäsuomen pikkuteitä ajellessa voi mutkan takaa yllättää ihana kesäkahvila. Vajaan kymmenen kilometrin päässä Orivedeltä tulee kauniissa järvimaisemissa vastaan lehmiä pellolla ja viitta kesäkahvilaan. Pohjalan maitotilan emäntä Niina Karhu-Pohjala ja aisaparinsa Mervi Kartesalo ovat pistäneet pystyyn erinomaisen kesäisen taukopaikan Wanhaanpajaan. 

Tiilirakennus, jossa kahvila sijaitsee, valmistui 1930-luvulla. Tuolloin se toimi maatalon karjakeittiönä ja saunana. Lähitalojen naapuritkin pääsivät sinne saunomaan. Rakennuksessa oli tilaa myös saunakamarille ja pyykinpesutilalle.  Kesäisin piiat ja rengit pitivät vinttiä majapaikkanaan. Myöhemmin rakennusta käytettiin pajana, jossa valmistettiin työkaluja maatalon käyttöön. Nyt talo on saanut nimen Wanhapaja ja siellä on avattu kesäkahvila 15.7.

Kesäkahvilaa pyörittävät alan ammattilaiset, jotka tekevät kaikki tarjottavansa itse. Me maistelimme loistavia suolaisia piirakoita. Teinit söivät hyvällä ruokahalulla talon omien lehmien raakamaidosta tehtyjä pullia. Porkkanakakku oli taivaallisen hyvää! Niina ja Mervi ovat onnistuneet loihtimaan erinomaiset tarjoilut.

Yläkerrassa on muutamia viihtyisiä pöytäpaikkoja lisää kahvittelijoille.

Vintillä voi katsella wanhaa tawaraa ja innostuessaan vaikka shoppailla mukaan oman maitotonkan. Hinta 35 euroa ei ole paha antiikkiesineestä. Myytävänä on myös vanhoja ikkunoita ja pärekoppia.

Alakerrassa on myynnissä mm. Mervin tekemiä käsinsidottuja kirjoja, rautalankakoristeita, kynttilänjalkoja ja villasukkia.

Tämä erinomainen kesäkahvila on auki viikonloppuisin perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina klo 12-18.  Osoite kesäkahvilaan on Orivedentie 811. Se sijaitsee noin 8 km päässä Oriveden keskustasta tiellä nro 58  Kangasalaa kohti ajettaessa. Kesäkahvila suljetaan 6.8.2016. Vielä siis ehtii hyvin kesäkahveille. 

Pohjalan tila on 80 lehmän maitotila, jota viljelee isäntä Jussi Pohjala emäntänsä Niinan kanssa. Maatilan toimintaan on mahdollista tutustua Maaseudun päivä - tapahtumassa lauantaina 6.8 jolloin tilalla on avoimet ovet.

Taikalaatikko - Rut Bryk

Espoon taidemuseo Emmassa on 4.9.2016 saakka loistava Rut Brykin keramiikkatöiden näyttely. Bryk syntyi sata vuotta sitten (1916-1999) ja tämä on hänen töidensä juhlanäyttely. Hän oli keskeisiä Suomen keramiikkataiteen uudistajia.

Brykin työt ovat upeita, värikkäitä teoksia täynnä uskomattomia yksityiskohtia.

Tummien sävyjen lisäksi löytyy vaaleampiakin töitä.

Töiden erilaiset muodot ovat kiehtovia. Varsinkin Brykin ihailemasta Venetsiasta kertovat työt ovat muodoltaan kuin piirustuksia valkoisella paperilla.

Eivätkä muodot tähän lopu, sillä lattialle on aseteltu esille hauskoja taikalaatikoita.

Bryk oli tuottoisa taiteilija ja hänen jälkeensä jäi paljon käyttämätöntä materiaalia. Hänen tyttärensä taiteilija Maaria Wirkkala on koonnut näistä Mielen maisemia tutkielman. Ihania mosaiikkeja on esillä monen kuormalavan pituudelta.

Tämä kesänäyttely on mielestäni ehdottomasti vierailun arvoinen ja sopiva kaikille vauvasta vaariin.

Museokortilla näyttelyyn

Minä hankin itselleni loman alkajaisiksi museokortin. Kortilla pääsee vuoden aikana yli 220 museoon ja hinta on vain 59 euroa. Se on varsinainen kaikkien aikojen kortti. Ei ole museokäynti kallis, jos vuoden mittaan pääsee käymään useammassa kohteessa. Olen muutenkin innokas museoissakävijä, mutta tästä lähtee liikkeelle aivan uusi aikakausi minun kulttuuririennoilleni. 

Tänään kohteenani oli Espoon Emma eli WeeGee talo. Siellä pääsin istuskelemaan Futuron sohville. Vaikka tuo Ufo on lentänyt Espooseen jo 2012 niin en ole koskaan siellä käynyt sisällä. Palloon ei pääse vierailemaan talvikaudella. Olipa nostalginen retrotrippi. Opas oli erinomainen ja innosti minut tutkimaan Futurojen matkaa maailmalla. www.thefuturohouse.com

Eilen pääsin jo käymään museokorttiretkellä Nro 1 Kiasmassa, Nro 2 Ateneumissa ja Nro 3 Sinebrychoffilla. WeeGee oli Nro 4. Tulee hyvää lenkkeilyä kun kiertää museosta toiseen. Luulen, että uusiakin museoita tulee jatkossa bongattua. Nämä neljä ensimmäistä olivat vanhoja tuttuja, näyttelyt niissä toki olivat uusia. 

WeeGeessä oli ihana Rut Brykin näyttely ja siitä postaan eri jutun.

Ensimmäinen lomapäivä

 

Ensimmäinen lomapäivä alkoi mukavasti aamupalalla Leppävaarassa kahvila Perobassa. Miehen kanssa pakkasimme aamun lehdet mukaan ja marssimme valmiiseen ruokapöytään. Puuroa, croisantteja ja tuoreita hedelmiä sai vatsan täydeltä. Minä jäin kahvilaan lueskelemaan, kun mies joutui lähtemään sorviin ääreen.

Junalla hurautin Leppävaarasta Helsingin keskustaan suuntana Kiasma ja Ernesto Neton ihanat teokset. Siellä minä köllöttelin verkkokeinussa täyden vatsani vieressä ja kuuntelin meditatiivista intiaanijoikua. Taisin käydä unten rajamailla.

Jatkoin kierrostani Ateneumiin. Jotain klassista ja jotain uutta, siinä oli Ateneumin kattaus. Talo itsessään on jo ihana, mutta kyllä muutakin nähtävää riitti. Nyt katsastin uutuudet läpi.

Sinebrychoffilla en väsy ihailemaan kauniita vanhoja huoneita. Alakerrassa oli näytillä ikoneja.

Kulttuurikierroksen seuraava kohde oli Galleria Pirkko-Liisa Topelius Hietalahdenrannassa. Pirteä neiti galleriassa raotti taiteen saloja. Esillä oli Seija Grönqvistin tauluja. Suosikkitaulu löytyi takahuoneesta.

Nurkan takana oli Galleria Forum Box, jossa oli esillä ihmeellisiä häkkyröitä ja värivaahtoja, ei ihan perinteistä. 

Kulttuurikierroksen jälkeen oli jo kova nälkä, jota sammuttamaan hain kaupasta sushisetin. Kuplajuoman kanssa juhlistin ensimmäistä lomapäivää kotiterassilla. Ravintolaan en viitsinyt mennä syömään sillä matkalla galleriasta minut yllätti valtava vesi- ja ukkoskuuro. Kengissä litisi vesi ja housutkin kastuivat vaikka olin varautunut sateenvarjolla.

Lounaan jälkeen suuntasimme teinin kanssa kirjastoon hakemaan kesälukemista.

Nyt on kassissa monta kirjaa odottamassa seuraavaa sadepäivää.

Illalla vielä saunan löylyihin ja loma on julistettu alkaneeksi.

Mansikkamailla

Vihdoinkin koitti vapaus tutkia mansikkapaikkoja aamusta iltaan, sillä nyt alkoi loma!

Kazakstanilaista elämää

Tiesitkö, että Kazakstan on maailman suurin sisämaavaltio, joka sijaitsee Keski-Aasiassa? Maa itsenäistyi vuonna 1991 ja siitä lähtien tasavaltaa on hallinnut Nursultan Nazarbajev. Tiesitkö, että Kazakstanissa on monta omaa hevosrotua ja ratsastustaito varsinkin maaseudulla on edelleen arvossaan? Tiesitkö, että kazakkikieli kuulostaa aivan turkinkieleltä? Ainakin kansallishymni kuulosti minusta aivan turkilta.

Meidän ikkunamme kazakstanilaiseen elämänmenoon ovat olleet sohvasurffarimme Kazakstanista Alexandra ja Pavel. Heidän matkansa Skandinaviassa kulkee Suomen ja Ruotsin läpi Norjaan. Yllätys, yllätys Alexandralta löytyy suvusta suomalainen isovanhempi, nyt jo edesmennyt, joka on aikoinaan muuttanut maahan paremman elämän toivossa. Meille kehkeytyi yhteinen projekti. Selvitetään löytyykö Suomesta kaukaisia sukulaisia. Lähtötiedot ovat hyvin hatarat, mutta salapoliisitehtävä mielenkiintoinen. Ehkä saamme Alexandran seuraavan kerran vieraaksemme tapaamaan sukulaisiaan. Vietimme hauskan alkuviikon näiden ihanien ihmisten kanssa. Nyt on hammasharjojen rivistö taas lyhentynyt, kun vieraamme jatkoivat matkaansa kohti uusia seikkailuja. Ihmettelivät muuten, kuinka junassa ja metrossa on kovin hiljaista, tilavaa ja siistiä.

Rönnvikin viinitila

Pälkäneellä on useita kivoja retkikohteita. Monesti ajelemme mökkimatkallamme iloisesti niiden kaikkien ohi. Ajoaika kotoa mökille on vain vähän reilu pari tuntia ja se ei vaadi välttämättä yhtään pysähdyksiä. Viikonloppuna matkassa oli anoppi ja appiukko, jotka kaipasivat välillä jaloittelutaukoa. Mukavampaa koipien oikaisu on kivassa kohteessa kuin pellon pientareella tai bussipysäkillä. Yksi pysähdyspaikkamme oli Rönnvikin viinitila.

Rönnvikin viinitilalla on tehty palkittuja kotimaisia marjaviinejä jo pitkään. 

Viinejä saa erilaisista raaka-aineista tehtynä sekä kuplivana juhlajuomana. Meidän mukanamme tuli maisteluun Rönnvikin Lumo.

Vuonna 2014 talossa aloitettiin oluen valmistus. Meidän perheen oluen ystävä pakkasi myymälästä mukaan eri laatuja. Kesän mittaan nekin tulee testattua.

Rönnvikissä on tilava kahvio, josta kulkijat saavat purtavaa. Samalla voi maistella vaikka talon omia liköörejä. Rönnvikistä löytyy useita saleja perhejuhliin.

Kiva pysähdyspaikka tämäkin....mutta.. mutta lounasta saa täälläkin vain tilausperiaatteella isommalle seurueelle.

Kuka tarjoaisi viikonloppuna lounasta Pälkäneellä viihtyisässä ympäristössä vaikka soppalounas meiningillä?

Tallinvintillä kukkanäyttely

Rönnvikin viinitilan Tallinvintillä Pälkäneellä on esillä Irene Riihimäen Kukkia, kukkia näyttely! 31.8 saakka. 

Näyttelyvintti on avara.

Taulujen ohella voi tutustua vanhoihin maatalon tavaroihin.

...ja kukat eivät lopu...