Munch avajaisten tunnelmissa

Olipas näyttelyn avajaisissa suuren urheilujuhlan tuntua! Norjalaisen taiteilijan Edvard Munchin näyttely Helsingissä Didrichsenin taidemuseossa sai aikaan säpinää. Näyttely koostuu 50 taulusta, jotka on koottu seitsemästä eri kokoelmasta. Mukana on myös kaikki Suomen Munchit. Osa teoksista on annettu lainaan ensimmäistä kertaa. Helsingin Sanomat esittelee näyttelyn perusteellisesti tämän päivän lehdessä. 

Näyttelyn avajaisissa oli väkeä kuin pipoa ja tv:stä tuttuja. Liikennettä oli ohjaamassa virkavalta. Ennen kuin pääsi sisälle taidemuseoon oli näytettävä kutsu tai henkkari. Arvokkaiden teosten suojaksi oli järjestetty Suomessa ennen näkemättömät turvatoimet. Etukäteen tuli kutsuvieraille ohjeet, mitä saa olla mukana ja mitä ei. Laukun koko oli määritelty, metalliesineet ja nesteet kielletty jne.  Sisällä oli metallinpaljastin, ei kyllä tänään tosi toimissa. Tarjoiluna oli hauskasti kuplivaa ja munkkeja.

Kun lähdin katsomaan tauluja päätin ottaa kriittisen asenteen ja ihmetellä, mikä niissä on niin ihmeellistä ja maksaa. Arvuuttelin itseltäni pidänkö niistä. Täytyy sanoa, että en kyllä pettynyt. Muutama taulu oli kyllä ihan karvat pystyyn nostattava.

Taiteilijan teoksista kuuluisin lienee Huuto, jonka yksi versio maksoi 120 miljoonaa dollaria vuonna 2012. Se on huutokaupattujen taulujen toiseksi korkein hinta mitä koskaan mistään on maksettu. Didrichsenin näyttelyssä oli tällainen versio. Tämä huuto ei minua niin säväyttänyt.

Vampyyri oli minusta vaikuttava. Valokuva ei oikein tee oikeutta taululle. Paikan päällä se on näkemisen arvoinen. Alakerran grafiikkasalissa oli myös useita tosi upeita tauluja. Munch on onnistunut vangitsemaan tunnelman ja ihmisten väliset lataukset todella hienosti. 

Didrichsenin museo on sisältä remontoitu ja uudistettu. Taidemuseon ulkopuolellakin on taidetta ja mukavia maisemia. Suosittelen ehdottomasti visiittiä sinne, varsinkin nyt maistelemaan muncheja.