sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Härkähaka IV



Ihana nähdä onnesta hehkuvia ihmisiä. Me kaksi vain, yhdessä ain. Tuore hääpari ikuisti onnenhetkensä Härkähaassa matkalla vihkitilaisuudesta iltajuhlaan. Puuvanhus ojentaa oksansa ja onnittelee tuoretta hääparia.

lauantai 30. toukokuuta 2015

Haikeaa



Haikeaa.. kuinka pian pienestä on tullut iso. Ihanat ala-asteen päättäjäisjuhlat. Yksi vaihe takana ja katse kohti uutta. 

perjantai 29. toukokuuta 2015

Puutarhanhoitoa parvekkeella



Löysin liikuttavan pienet puutarhanhoitovälineet Amandan aarteet -kirppikseltä Mäntästä. Hinta oli vähän päälle euron koko kolmen työkalun setistä. Pitihän ne ostaa ja selityksenä se, että parvekepurkeissa voi sitten mukavasti pöyhiä multaa jne. Tokmannin avajaisista käsiin jäi pirteän väriset puutarhahanskat. Meidän pihalta saa vähän väliä siivota nokkosia ja se ei suju ilman hanskoja.


Nyt sitten pääsin testaamaan uusia välineitä kun siirsin keväisen, yli kasvaneen orvokin, kasvatusruukusta oikeaan ruukkuun. Katsotaan nyt toipuuko se tästä siirrosta. Kesäkuulla orvokin voi vaikka leikata matalaksi ja antaa sen aloittaa uuden kasvukauden.


Aurinkoista viikonloppua!

torstai 28. toukokuuta 2015

Vuoden hyödyke 2015



Viime vuonna 2014 julistin vuoden hyödykkeeksi varpaanväli lampaanvillan. Villat alkaa loppua, mutta kesällä haen lisää. Uskallan jo julkaista tämän vuoden 2015 hyödykkeen vaikka vuotta on vielä runsaasti jäljellä. Aika ihmeitä tarvitsee tapahtua, että mikään menee tämän hyödykkeen ohi.

Olen puoli vuotta kärsinyt koko ajan kipenevästä kantapäästä. Kävelykään ei oikein suju ilman kipua. Kotilääkärit ovat arvuutelleet luupiikkiä, alentunutta jalan kaarta, kantakalvon tulehdusta jne. Hieroja totesi pohjelihasten olevan kireät, joka heijastuu kantapäähän saakka. Siihen sain kotitehtäväksi venytyksiä pohjelihaksille. Työterveyslääkäri tuumasi, että uhkana voivat olla nämä kaikki, mutta antoi neuvoksi hankkia kantatyynyt ja hyvät kengät, joita pitää sekä sisällä että ulkona.

Neuvosta viisastuneena etsin ja löysin kantatyynyjä myyvän liikkeen eli Galleria Esplanadin Tizzianan Aleksilla. Erilaisia tyynyjä oli netissä tarjolla, mutta nämä olivat mukavan pehmeät ja joustavat geelityynyt. Ostin heti kaksi paria. 

Kun tyynyt oli kainalossa niin paneuduin kenkäasiaan. Aleksi 13 liikkeestä löysin ihanan osaavan kenkämyyjän, joka johdatteli minut oikealle hyllylle. Hän kertoi, että Skechers on kehittänyt kenkämallin, jossa painopiste on enemmän päkiällä ja kantapää pääsee helpommalla. Kengät ovat pestävät ja uskomattoman kevyet. Kenkien sisälle laitoin kantatyynyt. Heti ensi askeleelta tuntui kun pumpulilla olisi kävellyt! Jo muutaman päivän käytön perusteella voin sanoa, että elämä on helpottunut. Kipu ei ole kokonaan poissa, mutta kävelemään jo pääsee. Lääkäri arvioi, että kuukaudessa pitäisi jo jotain tuloksia tulla.


Julistan siis vuoden 2015 hyödykkeeksi kantatyynyt. Toki hyvillä kengillä on osuutensa, mutta menköön nyt kunnia kantatyynyille.

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Kevätjuhlaan vaatteet



Kevätjuhlia pukkaa, joka tarkoittaa sitä, että viime tingassa lähdetään juoksemaan ympäri kauppoja, kun tarvitaan jotain tiettyä teemaa juhlaohjelman mukaan. Huh, miten siitä taas selvitään? Olen kehittänyt  teinin kanssa hyvän taktiikan. Etukäteistehtävänä on tutustua netissä siihen, minkälaisia vaatteita on tarjolla, jotta toiveet pysyvät realismin rajoissa. Sen jälkeen teini lähetetään kauppoihin sovittamaan löytyykö kokoja toivevaatteista. Vasta tämän jälkeen makutuomari rahapussin kanssa saapuu paikalle.


Makutuomari valitsee sovituskopin, jossa on tarjolla jakkara istumista varten. Päällyspalttoo heitetään narikkaan ettei tule kuuma ja sitten alkaa cat walk. Minä istun ja muotinäytöksen päätähdellä vaatteet vaihtuu lennosta. Osa vaatteista karsiutuu luonnostaan sopivien kommenttien siivittämänä. Lopuista sitten pohditaan hyviä ja huonoja puolia. Lieneekö sitä vatulointia? Yleensä tällä taktiikalla kaikilla on lopussa suht koht mukava mieli ja kassissa vaatteet juhliin. Lopputulosta juhlistetaan vähintään korvapuustikahveilla. Shoppailu on kivaa, kun sen oikein oivaltaa.


Kesälomalla saadaan vähän vanhempi serkkutyttö kaupunkiin. Silloin tytöt voivat kierrellä toisiaan kannustaen kaupoilla. Minä jättäydyn suosiolla kotiin. Tiedän, että rahoitusneuvotteluissa kuitenkin tosiasiat punnitaan.

tiistai 26. toukokuuta 2015

Pihapuu kukassa



Meidän iso hieno pihapuu kukoistaa. Se on aivan täynnä kukkia. Puun alla voisi vallan mainiosti viettää vaikka isompaakin Hanami juhlaa, kun puu on valtavan kokoinen. Kukat eivät ole puussa kovin kauaa ja aina ollaan myöhästytty piknikin kanssa. Jos viikonloppuna olisi kaunis ilma niin voisi vaikka päiväkahvit nautiskella kukkien alla ja haaveilla kesäisistä puuhista.


Nyt huomaa kuinka kaikki kasvaa kovaa vauhtia. Joka päivä luonto on vihreämpää ja kukkia tulee lisää. Tämä on ehkä kaunein kohta Suomen alkavaa suvea. Tänään on lämpömittarikin näyttänyt 17 astetta.

maanantai 25. toukokuuta 2015

Härkähaka III



Lempipuistoni Härkähaka on tapahtumien keskipisteessä. Puisto on täynnä väkeä, kun tunnettuun suomalaissarjaan Salatut elämät kuvataan kohtausta. Hesarista luin, että sarjalla on ollut avustajia kuudentoista vuoden aikana yli 5000. Avustajille on oma Facebook-ryhmä. Sitä kautta voi hakea mukaan. Halukkaita tulijoita riittää. En tiedä, oliko tällä kertaa paikalla enemmän avustajia vai päähenkilöitä. 

Aivan puiston vieressä on Näyttelijöiden eläkesäätiön palvelutalo. Sieltä talon asukkaat välillä seuraavat tapahtumia puistossa. Kenellä on kaikista kivointa touhua ihmetellessä, kuvauksia kurkistelevilla uteliailla ohikulkijoilla, jännittyneillä avustajilla vai sadat ja tuhannet kohtaukset elämänsä aikana nähneillä eläkeläisnäyttelijöillä?

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Kukkia ja torvisoittoa



Pohjoisesplanadin valopylväät on koristeltu ammattilaisten voimin. Ihana Helsinki-tapahtumaan liittyvän ammattilaisten kukkakoristelukilpailun tuloksia voi jokainen käydä ihailemassa ja äänestämässä omaa suosikkiaan 24.5 saakka. 


Minun ääneni meni Forest&Fantasyn ihanan satumaiselle asetelmalle.


Tapahtumaan on liittynyt paljon muutakin kuin kukkakoristeet.


Me nautimme auringon paisteessa big band musiikista Espan lavalla. Bändejä oli lavalla koko päivän. Joensuulaiset Rytmihäiriköt pistivät parastaan. Bändin johtajan hauskat spiikit ja soittajien tekemisen riemu saivat yleisön mukaan. Espan ilmaisia konsertteja kannattaa käydä kuuntelemassa, jos sattuu liikkumaan kesällä sopivaan aikaan kauppatorin nurkilla. Ihana Helsinki!

lauantai 23. toukokuuta 2015

Siivouspäivä



Siivouspäivän innoittamana minä olen yrittänyt innostua ikkunanpesusta. Enemmän kuitenkin innostuin kiertelemään Espalla ja kurkistelemaan milllaisia aarteita muut ovat löytäneet siivotessaan nurkkiaan. Valtakunnallinen siivouspäivä on houkutellut ihmisiä kaduille myymään tai lahjoittamaan itselle tarpeetonta pois nurkista.


Iloinen matkamuistonukkejen myyjä on päättänyt luopua kokoelmastaan.


Laatikko oli täynnä eri puolilta maailmaa hankittuja nukkeja.


Nuorenparin pöydällä oli hassuja tavaroita alkaen balalaikasta ja säästövirtahevosta.


Vanhat puiset nukenvaunut olisi saanut parilla kympillä.


Suloiset vanhat nuket ja vaunut odottivat ulkoiluttajaa.


Tässä minun ostokseni. Kahdella eurolla pari huivia ja pari kirjaa.



perjantai 22. toukokuuta 2015

Viinirypäleitä kasvaa Teiskossakin



Teiskossa kasvaa avomaalla viinirypäleitä. Teiskon viinitilan Zilga-rypäleestä valmistettu kuohujuoma on ensimmäinen suomalainen rypälekuohujuoma. Huhtikuussa juoma nimeltään Rubiini sai maailman ensi-iltansa Pirkkahallissa. Pullotettuna oli alkuvaiheessa 1000 pulloa. Juhlan kunniaksi maistelimme porukalla tätä uutta tuttavuutta.

Pullo poksahti iloisesti ja kuplia riitti runsaasti. Väri on kauniin punainen. Ensimmäinen nuuhkaisu toi mieleen mansikan tuoksun. Ehkä väri johdatteli nenää haistamaan kesän makuja. Ensimmäisellä maistelulla makukin muistutti metsämansikkaa. Jostain syytä alkuvaiheessaa viidestä maistelijasta useampi oli löytävinään hiivan makua, mistähän syystä? Tuo hiivaisuus katosi kun juoma sai hengitellä hetken. Makeutta ei ollut liikaa vaan juomassa oli selkeää viinimäisyyttä. Puolikuivassa Rubiinissa on sokeria 17 grammaa litrassa ja prosentteja 13.


Suosittelen tätä juomaa kesän juhliin. Juoman pitää olla tarjoiltaessa ehdottomasti aivan kylmä, sekaan ehkä jäinen mansikka ja mintun lehti. Näin Rubiini pääsee minun mielestäni edukseen. 

Raatimme jäsenet eivät ole vielä aivan valmiita vaihtamaan samppanjapulloja Rubiineihin. Hyvä alku on kuitenkin saatu. Kesällä poksahtaa varmasti toinenkin punainen kuohujuoma!


Viime kesänä maistelimme Tampereen kukkaisviikkojen viinikylässä Teiskon muitakin viinejä. Mielestäni niissä oli aivan loistavia vaihtoehtoja. Suomalaiset marjaviinit eivät aina minua oikein vakuuta, mutta Teiskon viineissä ja likööreissä oli todella hyviä vaihtoehtoja. Tänä kesänä kukkaisviikot ilahduttavat 27.7-1.8.2015. Hyvä retkikohde viinin, hyvän ruuan, kukkien ja musiikin ystäville.

Ps. Olkiluodon voimalan lämmöillä on kasvatettu myös viinirypäleitä ja tehty kuohuviiniä.

torstai 21. toukokuuta 2015

Härkähaka II




Puuvanhus selvisi talvesta taas kerran vaikka jo pelkäsin pahinta. Kukkakehä suojaa sitä kiipeilijöiltä ja kintuille pissaajilta.


Härkähaan puiston lempipuuni on tämä vanha iso puu. Se hallitsee koko puistoa olemuksellaan. En ole ainoa joka on huolissaan puun jaksamisesta. Sen alla on moni piknik seurue saanut varjoa. Vielä kymmenen vuotta sitten sen oksilla lapset harjoittelivat kiipeilytaitoja. Yhteen vahvaan oksaan oli joku ripustanut keinunkin. Moni kuvausryhmä on filmannut puun äärellä mainoskuvia, hääkuvia ja tv-sarjoja. Koirat ovat käyneet merkkaamassa reviiriään.


Ikä on alkanut painaa. Ensin poistettiin keinu ja laitettiin isojen oksien tueksi vaijereita. Lumi lohkaisi kuitenkin yhtenä vuonna ison oksan irti rungosta. Puutarhurit istuttivat kukkakehän puun ympärille hillitsemään koirien ja kiipeilijöiden pääsyä puun luo. Puu on painunut aina vain vinompaan. Osittain oksat jo ottavat tukea maasta. 


Rakastan tätä puuta ja toivon ettei se vielä luovuta. Kunpa puutarhuri antaisi sille vielä vuosia lisää. Tämän puun kautta voin seurata vuodenaikojen vaihtumista. Puistoon ja sydämeeni jää ammottava aukko kun sen tulee aika lähteä.

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Katto auki ja baanalle



Vihdoin on koittanut se hetki kun autosta voi laskea katon alas ja lähteä rantatielle kruisailemaan. Radiossa soi hyvä jatsi ja mieli on kesäinen.


Hissukseen ajellessa voi kuunnella lintujen laulua puissa tai nuorten parien kuhertelua ja kihertelyä käsi kädessä kävelyllä.


Pusuhuulikalammekin pääsi tuijottelemaan merelle. Ei näkynyt kun yksi kalastajaseurue puuhissaan.


Avoautolla ajelu on paras luontolenkki silloin kun muut liikuntamuodot on pannassa, sanoo hän joka menee huomenna valittamaan lääkäritädille kipeää kantapäätä :( Talvella ei olla vielä tätä lenkkeilyä kokeiltu, mutta varhaisesta keväästä myöhään syksyyn ajellaan usein ilman kattoa, jos ei sada. Talvella sitten on katto pään päällä. Meidän auton katto ei ole kangasversio vaan kova katto, joten talvellakin auto on lämmin, eikä siis pelkkään kesähuvitteluun. Kesähifistelyä parhaimmillaan on ajella hissukseen kesäillassa, kuunnella ja tuoksutella kesätuoksuja. Perjantai-iltana maalle suunnatessa saunan lämmittäjien savut tuoksuvat ja kesälinnut laulavat.

tiistai 19. toukokuuta 2015

Paidat liehumaan



Naruilla liehuvat paidat tanssivat valssin elämälle. Kaarina Kaikkonen liehutti paitoja viime kesänä Mäntän kirkon tornissa ja nyt on vuorossa Didrichsenin taidemuseon piha Helsingin Kuusisaaressa. 


Aikaisemmin keväällä museo etsi paitoja Kaikkosen taideteokseen. Tuhatta paitaa tavoiteltiin ja kaksi saatiin. Tänään oli viralliset avajaiset.


Meiltä vietiin pari paitaa tarjolle. Toisen bongasimme männyn latvassa. Toista ei löydetty. Ihan on sellainen olo, että mukana ollaan kuitenkin oltu taidetta tekemässä.


Kannattaa käydä piristäytymässä museon pihalla. Minulle tuli hauska kesäinen pyykkipäiväfiilis. Ohi ajaessaankin voi nauttia värien hulmusta. Toivottavasti teos selviää koulujenpäättäjäisviikonlopusta..

maanantai 18. toukokuuta 2015

Muttereita ja mustaa huumoria



Mäntän Myllyrannassa on myynnissä monenlaisia taide-esineitä. Minuun vaikutuksen tekivät mutteriveistostaiteilija Gunter Scholzin  muttereista, pulteista ja terästangoista rakentamat pienet patsaat, joista useat ovat musiikki- tai eläinaiheisia. Eri ammattikuntien edustajat ovat päässeet myös hauskasti esille. 


Viinipullot ovat saaneet uudenlaisia kuoria.


Voisin hyvin kuvitella vieväni hammaslääkärilleni mutteriteoksen.


Jos autonasentaja tai ruuvinkiristäjä (=psykologi) viettävät häitään niin tässä on hyviä lahjavinkkejä.



Uskomaton mielikuvitus on näiden tekijällä. Aika kului ihmetellessä. Mutta täytyy sanoa, että kotiini en näitä haluaisi olohuoneen tai makuuhuoneen pöydälle, työpöydälle kyllä kävisi. Liikelahjaideana nämä sopivat mielestäni hyvin. Kymmenen vuotta mutteriteoksia on myyty hyvällä menestyksellä, joten kiinnostuneita ostajia kyllä löytyy vaikka minä en nyt tältä retkeltä mukaani yhtään ottanutkaan.


Muttereita mieluummin kannan kotiini Mäntän eniten myytyä matkamuistoa eli pussillisen mustaa lakritsia höystettynä hyvällä tai tekijöidensä mielestä kyseenalaisella huumorilla. Sanataidetta ja herkkuja on siis Myllyrannassa myös tarjolla.


Hihittelin itsekseni hyllyjen välissä sutkautuksille. 


Tässä tuliaispussi työpaikalle.