lauantai 30. syyskuuta 2017

Villa Speranza



Virpi Hämeen-Anttilan uusin vuonna 2017 julkaistu romaani Villa Speranza alkaa sellaisella sana-akrobatialla, että heikompaa alkaa jo hirvittää moinen kikkailu. Vauhdilla alkanut juoni imee lukijan kuitenkin nopeasti mukaansa ja alkutekstin koukerot vaihtuvat mukaviin tunnelmakuviin. 


Italiaan sijoittuva tarina sisältää niin romantiikkaa kuin hieman jännitystäkin. Kirja on loistava mielikuvitusmatka syyssumujen keskeltä lämpimään ja aurinkoiseen Italiaan.


Kirjan seurana nautin samalta alueelta kotoisin olevaa Tommasin Amaronea vuodelta 2012 juustojen ja muiden herkkujen kanssa. Suosittelen lämpimästi tätä yhdistelmää vaikka syksyiseen mökkiviikonloppuun.


Kirjan tarina jättää lopussa asioita auki. Nähtäväksi jää, onko romaanille tulossa jatkoa vai syntyykö se lukijan päässä. Romaanilla oli ehkä vähän identiteettikriisiä. Hämeen-Anttilalla tuntui olevan hinku dekkarimaisiin juonen punontoihin, mutta romantiikka kuitenkin vei voiton. Mukava kirja kertaistumalla luettavaksi ja viinin kanssa nautittavaksi.

Syysmuutto



Utuisessa kaukaisuudessa joutsenet kurkottelivat kaulojaan tarkkaillessaan aamu-uijien puuhia. Muita matkakumppaneita odotellen ne päivystivät tutulla kokoontumispaikalla. Kohta on lähdön aika. Etelä kutsuu. 







torstai 28. syyskuuta 2017

Vihreää teetä



Japanilaiset vieraat toivat tuliaisiksi vihreää teetä. Purkki on kaunis ja tee maistuu hyvältä. Ennen join ainoastaan mustaa teetä, mutta nykyään käy vihreäkin tee. Olen löytänyt myös muutamia hyviä hedelmäteelaatuja. Kiinalaisen ravintolan tarjoama jasmiinitee on hyvää sekin. Kahvia en juo ollenkaan. Mutta makuasioista ei voi kiistellä....

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Ravintolasuositus: Kuu

Töölönkadulla sijaitsevan ravintola Kuun menu oli loistava. Kalakeitto oli savuisen suussa sulavaa, poronliha pehmeintä ikinä ja väliin tuli mukava juustovälipala. Vain jälkiruoan olisin voinut vaihtaa johonkin muuhun. Palvelu oli ammattitaitoista ja ystävällistä. Ravintola oli täynnä ja tunnelma korkealla. Suosittelen!

Perinteistä savulohikeittoa

Poron ulkofileetä, selleripyreetä ja tatti-puolukkakastiketta

Kotimaista pientilan juustoa

Kurpitsapannacotta, kurpitsasorbettia ja salmiakkivaahtoa



Suomi 100 vuotta juhlaviinejä oli myös tarjolla.

tiistai 26. syyskuuta 2017

Tapperin taidetta



Pohjanmaalta lähtenyt Tapperien suku on täynnä kuvanveistäjiä ja muita kädentaitajia. Minulle lapsuudesta tuttu on Kain Tapper, joka teki 1961 Oriveden kirkkoon kiistellyn modernin alttaritaulun Golgatan kallio. Sitä veistosta minä olen nuoruudessani kirkon penkissä monta kertaa tuijotellut.

Samaa sukua oleva Nora Tapper aloitti opiskelunsa arkkitehdiksi, mutta loppusuoralla hänkin siirtyi kuvanveiston pariin. Arkkitehtoninen ajattelu kuitenkin näkyy monissa hänen töissään.  


Galleria G:ssä avautui hänen näyttelynsä. Nora Tapper on arvostettu ja palkittu kuvanveistäjä. Hän on tehnyt hienoja juhlarahoja.


Mutta tämä näyttely... miten sen nyt sanoisi... ei aivan räjäyttänyt tajuntaa.. pelkistetty kokemus.

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Suihkulähteen solinaa



Hyvinvointikartano Kaisankoti sijaitsee Pohjois-Espoossa maalaismaisemien keskellä. Rakennusten ympärillä on laajat puutarhat suihkulähteineen. 


Päärakennuksessa on useita saleja.


Viihtyisät huoneet on sisustettu vanhan ajan malliin.


Me saimme osallistua Kaisankodissa maukkaalle sunnuntaibrunssille ja vanhan herran 80-vuotisjuhliin. Paikka oli kuin tehty tällaisia juhlia varten. Puistossa auringonpaisteessa kuuntelimme tanssiorkesterin haikeita sävelmiä ja iloitsimme yhdessä muiden vieraiden kanssa.

lauantai 23. syyskuuta 2017

Nokipannukahvia





Kaitalammen ulkoilualueella oli paljon väkeä. Aurinkoinen ja lämmin päivä oli houkutellut liikkeelle marjastajia, sienestäjiä, kalastajia, grillaajia, nokipannukahvin keittäjiä jne.


Me kävimme uimassa ja nautimme upeasta loppukesän päivästä.


Emme olleet ainoita uimareita vaan pari muutakin polskuttelijaa tapasimme.


Kotiin ajeltiin auton katto auki linnun lauluja kuunnellen.

perjantai 22. syyskuuta 2017

Matkamuistoja Barcelonasta



Joka matkalta me hankimme itsellemme jääkaappimagneetin tuliaisiksi. Se on tärkein matkamuisto. Gaudimainen mosaiikkilisko koristaa nyt jääkaapin ovea. 

Teinille on yritetty löytää usealta reissulta teekannu-kuppi yhdistelmää. Nyt sellainen tuli vastaan Gaudi-museossa, kuten myös t-paita. Itselleni ostin mustan juhlallisen huivin. Yhteiseen juhlapöytään toimme ihania, haisevia katalonialaisia juustoja. Miehen matkamuisto oli kirjakirppikseltä löytynyt Asterix espanjaksi. 


Viikonloppuna laitetaan juustot pöytään ja muistellaan mukavaa matkaa!

torstai 21. syyskuuta 2017

Liikkuminen Barcelonassa



Minä ihastuin Barcelonaan. Nähtävää oli yllin kyllin ja sitä olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa. Kaapelivaunulla pääsi ihailemaan Montjuicilta näkymää kaupungin yli.


Liikkuminen paikasta toiseen oli Barcelonassa helppoa. Rantakatuja pitkin oli kiva kävellä. Me hankimme pidemmille matkoille metroasemalta kymmenen matkan sarjalipun hintaan 9,95€. Käteisellä maksetun matkan hinta oli kaksinkertainen. Samalla lipulla pääsi niin metroon, paikallisjunaan kuin bussiinkin. Reitit oli merkitty hyvin ja missään ei ollut liian ruuhkaista. Lipulla pääsi leimaamaan matkan samaan aikaan useampi henkilö.


Taksit olivat edullisia. Viralliset musta-keltaiset taksit sai vaikka lennosta kättä heilauttamalla ja mittarista näki hinnat näppärästi.


Hyvä vinkki niille, jotka tarvitsevat matkalaukuille päiväksi säilytystä. Bds-firma noutaa laukkusi sovitusta paikasta, sinetöi laukkusi kiinni ja palauttaa sen sovittuna aikana takaisin sovittuun paikkaan. Tämä oli näppärä palvelu, joka toimi tosi täsmällisesti ja luotettavasti. Poislähtöpäivänä saatoimme kulkea ilman huolta laukuista, kun huoneistohotellissa ei ollut matkalaukkusäilytystä.


Milloinkahan pääsisi uudelleen Barcelonaan?!

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Katalonian kulinaristit



Ystäviltä saatu vinkki vei meidät Barcelonassa vanhan kaupungin keskustaan El Goticin alueelle. Sieltä löysimme pieneltä kujalta ravintolan nimeltään Los Caracoles. Avokeittiössä hääräävät kokit taikoivat turisteille herkkuja. Ulkogrillissä paistuivat kanavartaat.


Nimensä mukaisesti Los Caracoles tarjoaa etanoita, mutta muutakin saa. Katalonian jälkiruokaherkku Crema Catalana eli paahtovanukas oli loistavan makuinen ja ei ihan pieni sellainen ollutkaan.


Juomana maistui espanjalainen cava.


Ravintola on todella suosittu. Vaikka pöytiä on useissa pienissä huoneissa paljon, niin silti ilman pöytävarausta voi jäädä ilman paikkaa. Viereisessä pöydässä illallistivat ainoat matkan aikana tapaamamme suomalaiset. Terveisiä Lempäälään hauskoille seuralaisille! Pienen jutustelun jälkeen oltiin jo melkein naapurin tyttöjä eli pieni on maailma.


Ravintola oli viihtyisä, ruuat hyviä ja meille sattui todella hauska tarjoilija! Veivattiin vitsejä ihan espanjaksi... tilannekomiiikkaa.


Mereneläviä ja kymmeniä lajeja erilaisia kaloja löytyy kauppahallista.


La Bogueriassa Ramblan varrella niitä voi käydä ihmettelemässä. Turisteja on paljon, enkä yhtään ihmettele, että paikalliset asukkaat ruokaostoksillaan ovat kyllästyneet käytävät tukkiviin turistilaumoihin.


Kauppahallissa voi istahtaa kahville tai vaikka pienelle suolaiselle.


Ravintoloitsijat ovat iloisia kaikista asiakkaista. Meille maistuivat tapakset.


Pienet lihakaupat ovat aarreaittoja.


Yleensä tiskissä on hyviä lihoja ja makkaroita sekä runsas valikoima juustoja. Me löysimme paikallisasukkaita illallisella lihakaupan takahuoneesta.


Kahviloita Barcelonassa riittää.


Mutta niin riittää nälkäisiä ja janoisiakin.


Viimeisenä päivänä ennen lennolle lähtöä istuskelimme Placa Reialilla.


Turistien hyörinä jatkui vaikka me lähdimme.


Onneksi Helsingistäkin löytyy useita espanjalaisia ravintoloita, joissa voi muistella ja maistella Katalonian herkkuja.