perjantai 31. heinäkuuta 2015

Sohvasurffausta Bretagnessa



Ranskaan suuntautuneen lomamatkamme ensimmäinen etappi oli Bretagnessa. Pariisista noin 450 kilometriä länteen Atlantin rannalla sijaitsee pieni kylä nimeltä Locquirec. Sinne ajelimme lomamme alkajaisiksi. 

Vuokrasimme matkaa varten auton Pariisin CDG lentokentältä. Aikaa kului alunperin 450 kilometrin matkaan miltei yhdeksän tuntia parilla reilulla lounas- ja kahvipysähdyksellä. Kilometrejä tuli alkuperäissuunnitelmaa enemmän, sillä Ranskassa oli eri puolilla maata maanviljelijöiden traktorimielenosoituksia, jotka sulkivat useita teitä. Meidänkin piti muuttaa matkareittiämme  ajon edetessä muutamaan kertaan. Onneksi ystävämme päivittivät meille koko ajan ajoreittejä. Yhden tietullin läpi ajoimme ilman maksua, sillä mielenosoittajat olivat vallanneet maksupisteen ja viittelöivät meitä jatkamaan matkaa. Säästyneet rahat kyllä saimme käytettyä matkan aikana, ei syytä huoleen. 


Perillä meitä odotti viihtyisä pieni merenrantakylä Locquirec. Kesällä kylän valtaavat eri puolilta saapuvat lomalaiset. Kylän asukasluku kymmenkertaistuu kesälomalaisten myötä verrattuna talven vakiasukkaiden määrään. Jos talvella asukkaita on reilu tuhat niin kesällä sitten 10 000.


Kylä on täynnä toinen toistaan hienompia taloja.


Rannan tuntumasta löytyy toki hotellejakin.


Kylän keskustassa on hauskoja pieniä kujia kuten tämä Rue de Rivoli. Samanniminen katu löytyy isompana versiona Pariisistakin.


Tässä on minun suosikkitaloni Rue de Rivolin varrella.


Kaikille kaduille ei ollut autoilla asiaa.


Locquirec valikoitui matkakohteeksemme, koska ranskalaisella ystäväperheellämme on kesäasunto kylän keskustassa. Olemme tutustuneet perheeseen pari vuotta sitten yhteisen harrastuksen eli sohvasurffauksen kautta. Tapasimme ensimmäisen kerran Pariisissa. Siellä vietimme hauskan yhteisen päivän tutustuen kaupunkiin. Sen jälkeen ystävämme tulivat luoksemme Suomeen jouluksi ja uudeksi vuodeksi. Nyt me päätimme suunnata heidän vieraaksensa Bretagneen. 


Vietimme upean viikon ystäviemme hyvässä huolenpidossa tutustuen Bretagnen ainutlaatuiseen luontoon ja historiaan. Nautimme upeista ranskalaisista illallisista, hauskoista retkistä, opimme uusia taitoja ja ihmettelimme yhdessä elämää. Sää oli meidän viikolla suomalaiselle sopiva vähän yli 20 astetta. Välillä sadekuurokin ropautteli pisaroita. Kerron lisää Bretagnesta myöhemmissä postauksissa. Osa sydämestä jäi ehdottomasti Bretagneen. Mahtava matkakohde!

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Tuliaisia Suomesta



Matkalle  lähdössä ulkomaille, mitä viemisiä ystäville? Tällä kertaa matkalaukkuun on pakattu uutta sekä perinteistä. Perinteistä edustaa Teiskon Viinitilan lakkajälkiruokaviini Joiku. Se on maisteltu ja hyväksi havaittu. Ystävämme ovat ranskalaisia viinin ystäviä. Lakkaviini sopii siis hyvin tervehdyksenä.

Suomalaista muotoilua edustaa Arto Halmetojan kauniit kaarevat puulastat. Niitä voi käyttää sekä paistolastoina, että salaattiottimina. Sopii hyvin Ranskan kulinaristeille, kun tykkäävät ruokatouhuista. Puulastat ovat näppärät käytössä ja vievät vähän tilaa laukussa.  Niitä lähtee mukaan useampi setti. Materiaalina käytetty puu on ihan kotikonnuilta. Muotoilu on uutta mutta materiaali perinteistä.


Tänä kesänä olen huomannut, että monessa eri paikassa on ollut myynnissä suomalaisia ekoliinoja. Kuoseja näihin liinoihin ovat tehneet niin suuret kuin pienet yritykset.


Ekoliinoja voi käyttää keittiössä pöydän pyyhkimiseen, tiskaamiseen jne. Mielestäni niissä on hyvä imukyky ja kuosit ovat kivoja. Ekoliinan voi pestä koneessa ja kun liina on käytetty loppuun voi sen kompostoida. En tiedä kuinka suomalainen innovaatio tämä on, mutta mukaan otetaan.


Perinteitä edustaa Muumi-pyyheliinat. Uudempaa tuotantoa Angry Birds kuviot.


Salmiakit, turkinpippurit, hapanleivät yms. on jätetty pois lastista, koska ranskalaiset ystävämme eivät ole niihin ihastuneet. Mutta sen verran kokeillaan, että otetaan mukaan ruischipsejä. Katsotaan kuinka käy.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Naisen tärkein tavara



Reissua varten on matkalaukut kaivettu esille. Olen heitellyt tavaroita laukun päälle odottelemaan karsintaa, mukaan vai ei. Mikä on naisen tärkein tavara, joka pitää matkalaukusta löytyä? Minulla on yksi yli muiden, jota ilman ei reissussa meinaa pärjätä. 

Afrikasta ostin sen nimellä chitenge, Malesiassa tunnistivat nimen sarong ja tämän viimeisimmän olen ostanut Tahitilta Moorean saarelta ja siellä sen nimi oli pareo. Se on isohko kangaskappale. Eri puolilla maailmaa se saa vähän erilaisia kuvioita pintaansa. Afrikkalaisessa versiossani on norsuja ja tässä tahitilaisessa on merellisiä kuvioita. Kankaan voi sitoa päälleen mekoksi monin eri tavoin. Kevyestä kankaasta tehtynä sitä voi käyttää huivina päässä. Lämpimänä yönä se on mukava peitto ja jos pyyhe unohtuu, niin pareota voi käyttää pyyhkeenäkin. Tosi monipuolinen kangaskappale siis. Jos autiolle saarelle saisi mukaansa vain yhden vaatekappaleen niin minulle se oli pareo.


Tälle tulevalle matkalle olen kyllä ajatellut ottaa mukaan myös hammasharjan, aurinkorasvaa, hyvät kengät, muutamat vaihtovaatteet, tuliaisia... Ne nyt ainakin. Jos jotain olennaista puuttuu, niin ostan sitten matkan varrelta. Yleensä kotiinpäin tulee niitäkin vaatteita, joita ei ole koko aikana kertaakaan käyttänyt. 

Kivipuutarhan kukat



Kivipuutarhassa ovat kukat juuri nyt parhaimmillaan. Keltaisia kukkia on kaikkialla. 


Sateet pitävät huolen siitä, että linnunpesualtaassa on vettä.

lauantai 18. heinäkuuta 2015

Kesäkynsilakkoja



Kesälomien alkaessa hankimme teinin kanssa kesäkynsilakat. Kesäisiä värejä, pirteitä ja innostavia. Viime vuonna meidän hittivärit olivat vihreä ja oranssi. Tänä vuonna meillä on lilan eri sävyjä ja muutama pirtsakka punainen. Suosimme pieniä pulloja sillä kuka nyt loputtomiin jaksaa samoja värejä. 


Lilan sävyjä onkin nyt mukavasti pihan kukissa. Tottakai sitä ollaan sävy sävyyn puutarhakukkien kanssa.


Minulle riittää lakkauksessa tasainen yhden värin taktiikka mutta teini tutkii you tubesta erilaisia lakkauskikkoja. Jäätelökin maistuu paremmalta kesälakoissa.

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Pallogrilli rules



Sade loppui, loma alkoi, aurinko paistaa, pallogrilli kaivettiin naftaliinista. Jesss!!

Kosmeettinen ongelma



En ole kosmetiikka ihminen, mutta nyt olen löytänyt voittajani. Inhoan käsirasvoja, kun niistä jää käsiin inhottava pinta ja ne yleensä haisevat pahalle tai sitten ei millekään. Opiskelukaverit kiusasivat minua tämän ongelmani takia ja uhkasivat viedä minut valmistujaispäivänä kokovartalorasvaukseen.. Hyiii!! Ahdistelivat minua päivittäin piirittämällä minut rasvoineen. Laukusta löytyi aina joku rasvapurnukka läträttäväksi. Hävetkää koulukiusaajat edes näin jälkikäteen! Naamarasvat ja puhdistusaineet väistän kaukaa jos vain voin. Meikkaankin sen verran harvoin, että minun meikkilaukustani ei löydy juuri mitään. 

Kävimme teinin kanssa alkukesästä kosmetologilla ja hän suositteli koko perheelle ihon puhdistukseen yllä olevaa purnukka. Ajattelin mielessäni, että otetaan, mutta jätetään kyllä varmaan teinille käyttöön. Yhden kerran kokeilun jälkeen ihastuin kuitenkin oitis tähän ihmeaineeseen. Ensinnäkin se tuoksuu mielestäni tosi hyvälle, mutta ei liian voimakkaalle. Puhdistuksen ja pesun jälkeen on tosi raikas olo. Sormissa se tuntuu miellyttävälle, ei niljakkaalle, rasvaiselle tai mönjäiselle. Olen ihan myyty. Olen tykästynyt purnukkaani niin että suostuin ottamaan sen mukaani savusaunareissullekin ja se on paljon se. Savusauna on paikoista parhain, mutta hyvä on Gatineaukin. Käsiä en kyllä edelleenkään rasvaa!

torstai 16. heinäkuuta 2015

Aikuisparkki Linnanmäellä



Teinit sanoi, että parasta Linnanmäellä on Kingi ja Ukko, mutta minä sanon, että parasta on Aikuisparkki. En edes tiennyt, että Lintsiltä löytyy nurkka, jossa voi rauhassa pötkötellä säkkituolissa tai aurinkotuolissa tai lueskella lehtiä pöydän ääressä. Mutta nyt löytyi. Tilaa oli kovasti. Ihme ettei siellä ollut enempää väkeä. Ehkä vapaat aikuiset istuivat tuoppien äärellä.


Minä perustin toimistoni säkkituolin uumeniin. Sieltä käsin jakelin pelilippuja, suunnistusohjeita, rahaa, ruokaa, heiluttelin tervehdyksiä Kingissä punttejaan tuulettaville, kuuntelin vuoristoradan kiljuntaa jne. Oli muuten rentouttavin Lintsiretki vuosiin. Teiniserkukset ovat siinä iässä ettei jonottamisessa tarvitse enää tukea tai laitteissa aikuista esiliinaa. Nyt voin lähteä milloin vain uudestaan. Minulle riitti laitteista ilmainen Panorama. Linnanmäellä kun on tullut vierailtua jokunen kerta. Sieltä yläilmoista käsin kerrattiin reissun aluksi, mistä mikin laite löytyy ja sitten vain menoksi. Aikuisparkki löytyy esiintymislavan läheltä.


Linnanmäki on ollut tällä viikolla täynnä Gymnaestrada väkeä. Heitä oli esiintymässä, mutta myös huvittelemassa. Laitteisiin oli jonkinmoiset jonot. Neljä laitetta ehti jonottaa parin tunnin aikana. Ratikat kaupungilla täyttyvät välillä ääriään myöten kun voimistelijat siirtyvät paikasta toiseen. Meidän reissulla nähtiin voimistelijoita Brasiliasta, Sveitsistä, USAsta, Ruotsista, Slovakiasta, Norjasta jne. jne, iso tapahtuma.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Etelässä lomasella



Etelän lomalla? Kyllä, nimittäin iltaa istumassa Hernesaareen kahvila Birgitassa Helsingin Pyhän Birgitan puistossa. Upea näkymä merelle ja lempeä ilta. Tallinnan laivat polkevat horisontissa. Tuntuu kuin olisi ollut itsekin pikkuisella lomasella työviikon keskellä. Kahvila Birgitta on palkittu vuonna 2014 Vuoden hirsirakennuksena. Talon ulkoseinän päällä on hieno hiilikuori ja sisältä löytyy puuhiiligrilli. Kerrassaan viihtyisä paikka. 

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Luksusta lounaalla Kartanoravintolassa



Joskus on mahdollista kokea pieni juhlahetki arjen keskellä. Minun juhlahetkeni Volsin kartanon ravintolassa koostui hienosta ympäristöstä, ystävällisestä palvelusta ja maukkaasta keitosta, joka tarjoiltiin ihanasta keittokulhosta lämpimän leivän kanssa. Tällaista luksusta ei joka päivä tule vastaan lounaalla.


Kartanoravintolassa on useita huoneita ala-ja yläkerrassa. Talo tarjoaa hienot puitteet yksityisjuhliin, mutta näin kesällä on mahdollista käydä myös lounastamassa joka päivä klo 12-18 heinäkuun loppuun saakka.


Parisataavuotias talo on upeasti kunnostettu niin sisältä kuin ulkoa.


Pihan kivimakasiinissa toimii Sinikan antiikkikauppa ja kahvila heinäkuun ajan. Siellä voi tehdä hauskoja löytöjä. Edellisessä postauksessani on lisää Sinikan antiikkikaupan aarteita.


Kartanon ympäristöstä löytyy mukavia kävelyreittejä pitkin kartanon vanhaa puistoa.


Kartanoravintolassa on tarjolla kesäbrunssi 18.7 ja 25.-26.7 klo 12-16. Tässäpä erinomainen retkikohde Kirkkonummella. http://www.wohlsgard.fi/fi/ajankohtaista/

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Sinikan antiikkikauppa



Volsintien varrella Kirkkonummella voi heinäkuun ajan tehdä löytöjä Sinikan antiikkikaupassa. Sinikalta voi ostaa myös kahvit ja piirakkaa sekä nauttia mukavasta ympäristöstä. Kauppa sijaitsee Kivimakasiinissa Wohls Gårdin kartanopuistossa.

Sisustusfriikit löytävät kaupasta kaikenlaista kivaa. Kauppa on juuri sellainen, missä ei tiedä mitä vastaan tulee. Hauskoja aarteita kivassa miljöössä. 


Jos on aikaa niin ympäristöstä löytyy mukavia polkuja kuljettavaksi.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Vasikan hyppelystä



Ternimaidosta tehty uunijuusto tunnetaan myös nimellä vasikan hyppelys. Ternimaitoa saadaan kun lehmä on poikinut ja uudet vasikat hyppivät maidon perässä, tästä varmaan nimi. Tutussa paikassa syntyi yhdeksän vasikkaa ja me pääsimme herkkujen äärelle. Uunijuustoon ei tarvita muuta kuin ternimaitoa ja vähän suolaa. Uunissa paistoaika on noin 1/2 - 1 tunti. Meidän reseptin mukaan päälle laitetaan syötäessä kanelia ja sokeria, mutta versioita on varmaan moneksi. Jotkut nauttivat uunijuustoa hillon kanssa. Ternimaidon uskotaan olevan erittäin terveellistä, onhan se tarkoitettu vasikkavauvojen täysravinnoksi. Kaupoistakin sitä saattaa löytää pakastettuna. Miltei tunnen luissani ternimaidon terveysvaikutukset. 

Väriä elämään



Voiko olla iloisemman värisiä vaatteita kuin nämä Marleena Muttan mekot ja tunikat? Designtuotteiden myyntitapahtumassa SuviDesignissa on esillä lauantain ja sunnuntain ajan käyttö-ja taide-esineitä lasista, puusta, metalleista, keramiikasta, tekstiileistä, ja eri kierrätysmateriaaleista. Minä ihastuin näihin mekkoihin.


Toinen suosikkini Leena Juvonen tekee maanläheisiä, hauskoja keramiikkatöitä.


SuviDesignessä on mahdollisuus tehdä löytöjä vielä sunnuntaina 12.7 klo 11-18 Oriveden Purnussa. 

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Mansikkakesä



Nyt on mansikkakesä parhaimmillaan. Mansikat maistuvat aivan sellaisenaan tai jäätelön kanssa. Meillä tehdään myös suklaalla kuorruttuja mansikoita, joita on kiva napsia kuplivan kera kun on juhlafiiliksellä. Suklaa sulatetaan vesihauteessa, annetaan jäätyä hetki ja sitten mansikat dipataan suklaaseen. Jääkaapissa niistä saa mukavan viileitä ja suklaasta kovakuorista.


Leipomot ovat täynnä hienoja mansikkakakkuja ja leivoksia. Tässä on Kangasalan Paakarin taidonnäytteitä.


Kangasalan Paakarissa oli kausituotteena myös raparperiruisleipää. Hyvältä maistui kanelimunkkikin.