keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Harpun soittajia



Kora on afrikkalainen harppu, jota soitetaan varsinkin Länsi-Afrikassa. Senegalilainen Cheick Cissokho on harpputaitaja, joka osaa taikoa soittimestaan kauniita säveliä. Yhdessä kolumbialaisen harpisti Natalia Castrillónin kanssa he esittivät konsertissaan sekä afrikkalaisia että latinalaisamerikkalaisia sävellyksiä. Harppujen äänet soivat kauniisti yhteen ja taiteilijat saivat soittimensa loistavaan vuoropuheluun keskenään. Kaksi erilaista maailmaa kohtasivat.


Me nautimme ihanan rauhoittavasta konsertista kansainvälisessä kirjakaupassa Nervanderinkadulla. Arkadia Bookshop tarjoaa asiakkailleen konserttien ja tapahtumien lisäksi monenkielisiä kirjoja, kansainvälistä ilmapiiriä, teetä ja sympatiaa monena päivänä viikossa. 


Kahdessa kerroksessa sijaitsevat tilat kutsuvat vierailulle. 


Olen postannut aiemmin Natalia Castrillónin improvisaatiokonsertista Forum Boxissa. Nyt pääsin tutustumaan lähemmin harpun kaikukoppaan :) 

http://blyygiblumsteri.blogspot.fi/2016/11/improvisaatio-meditaatio.html

tiistai 29. marraskuuta 2016

Lämpöä ja valoa



Ihanaa auringonpaistetta,


heijastuksia jään pinnassa ja sininen hetki, 



kauden ensimmäinen glögi ja kylpytynnyrin lämpöä kynttilän valossa.

maanantai 28. marraskuuta 2016

Mestarimaalari



Kun on seurannut loistavien maalarien työskentelyä, niin alkaa itsekin uskoa olevansa melkoinen mestarimaalari. Vaatteissa olevista maalipilkuistakin saa lisää uskottavuutta omalle maalarin uralleen.


Nythän on kyllä niin, että en kuvittele olevani taidemaalari vaan minun työni painottuu seinien maalamiseen. Väen vähetessä talosta tulee koko ajan uusia huoneita työn alle. Nyt on teinin huoneen maalaus menossa jo ainakin viidettä päivää. Kangastapetit imevät kiitettävästi maalia ja työpäivän päälle ei isoa pinta-alaa ehdi yhdessä illassa maalaamaan. Työ on kyllä siitä mukavaa, että kättensä jäljen näkee heti...välillä vähän väärissäkin paikoissa. En ymmärrä missä välissä ehdin sutaista kattoonkin pitkän viirun, vaikka seiniin tähtäsin. Minulla taitaa olla aika lennokas tyyli. Sitä se teettää tämä luomisen into! 

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Vahva jälki jäi



WeeGee talossa jatkui viikonloppuna Minna Tervamäen ja Hannaleena Heiskan neliosainen poikkitaiteellinen Jälki-sarja, jossa yhdistettiin tanssia ja kuvataiteita. Postasin aikaisemmin sarjan vaikuttavasta musta-valkoisesta aloituksesta. http://blyygiblumsteri.blogspot.fi/2016/11/jalki-jai.html


Nyt taiteilijat siirtyivät värien maailmaan.


Tervamäen tanssima upea Kuoleva joutsen sai aivan uusia sävyjä tässä värien maailmassa.




Sunnuntain finaalissa siirryttiin sinisiin tunnelmiin.


Vuoropuhelu oli vahvaa ja se vangitsi katsojan täysin.



Tässä oli kulttuurielämys, jota minun on aivan turha yrittää kuvailla. Sanat muuttuvat mitättömiksi. Mielenkiinnolla jään odottamaan millaisen kattauksen Tervamäki seuraavaksi tarjoaa. Projektit Suomessa ja maailmalla muusikoiden kanssa jatkuvat.

lauantai 26. marraskuuta 2016

Joulumarkkinat



Tässä helmiä Tapiolan WeeGee talon joulumyyjäisistä. Myynnissä oli Pipa Hyttikosken mielenkiintoisia keramiikkatöitä.

Tarja Rautiaisen pöydästä löytyi kaulakoruksi tehtyjä suurennuslaseja. Mielestäni tämä oli loistava idea!


Diana Gustafsson tekee mainioita kerroskakkulautasia ja lintulautoja kierrätyskupeista ja -lautasista. Tällaista tekisi mieli... Markkinat jatkuvat sunnuntaina... Täytyy miettiä yön yli, jos vaikka tällaisen hakisi.


Ostin itselleni joululahjan jo etukäteen, sillä vihdoin löysin rahapussin, jossa on tarpeeksi tilaa korteille ja kolikko-osasto. Väri sopi hyvin yhteen käsilaukun kanssa. Otin pussin heti käyttöön, en jaksanut odottaa jouluun.


Joulumarkkinoilla on paljon taidekäsityötä ja mielenkiintoisia myyjiä. Jos pohdit joululahjaostoksia, niin kannattaa poiketa WeeGeessä.

tiistai 22. marraskuuta 2016

Elämä tarjottimella



Sinebrychoffin taidemuseossa on esillä asetelmatauluja 1500-1700-luvuilta. Näyttely on nimeltään Elämä tarjottimella. 

Hesarin nettisivuilta löytyy hyvä artikkeli asetelmien tulkinnoista.
http://www.hs.fi/tiede/a1479271773443


Minäkin innostuin noista artikkelin tulkinnoista ja rupesin katselemaan näyttelyn asetelmia ihan uudella silmällä. Yllättäen näistä tauluista löytyi paljon piiloviestejä, joita ei huomaa ennen kuin katsoo tarkemmin. Kuinka monesta kauniista taulun asetelmasta löytyi esim. pieniä tuhoeläimiä muistuttamassa ajan ohikiitävästä luonteesta.


Taidemuseon salit on nimetty teemoittain. Huoneittain voi tutustua asetelmiin, jotka kuvaavat hyvää elämää, luksusta, katovaisuutta, himoa, herrojen herkkuja ja kukkaloistoa. Alla olevassa asetelmassa voi perehtyä 1600-luvun aamiaiseen.


Murattiseppele ja viljanjyvä kertovat tulevasta taivaspaikasta, kirja ja pergamentit viittaavat siihen, että tieto on katoavaista ja tiimalasi kuvaa ajan armotonta kulumista. Ylösalaisin käännetty kruunu, siihen istutettu pääkallo ja leukojen väliin työnnetty valtikka korostavat ihmisten yhdenvertaisuutta kuoleman edessä. Lepraan sairastuneiden piti ilmoittaa kastanjettien näköisellä hälyttimellä, kun he lähestyivät muita. Viestejä ja tulkintoja voi löytää vaikka kuinka paljon näistä vanhoista asetelmista.


Kyllä sitä osataan moderneillakin asetelmilla viestittää kaikenlaista.


Jäin pohtimaan, että onkohan meidän modernin taiteen viestit sattumanvaraisempia ja vapaammin katsojan tulkittavia kuin ennen vanhaan. Annamme alitajunnan johdattaa asetelmien tekemistä. Vanhoissa perinteissä vaikka ikebanassa muotokieli oli tärkeää ja viesti osattiin muodostaa sääntöjen mukaisesti. Vieläkö joku osaa sanoa, millainen viesti on kätketty siihen, että vieraalle viedään kahden kukan sijasta kolme kukkaa? Onko sillä nykyaikana enää merkitystä...

Museokorttiretki Nro 27

maanantai 21. marraskuuta 2016

Clarion - matkalaukkujen ulkoilutusta



Matkalaukkuja on syytä ulkoiluttaa ahkerasti etteivät ne turhaan pölyynny. Ei haittaa vaikkei ulkoilutusmatka ole kovin pitkä. Pölyt poistuvat lyhyemmälläkin reissulla.


Me ulkoilutimme viikonloppuna laukkujamme kävelymatkan päähän kotoa. Muutaman kilometrin päässä meiltä on avattu Helsingin uusi maamerkki eli 16 kerrosta korkea Clarion hotelli Jätkäsaaressa. Ihan eivät hotellin tornit näy meidän koti-ikkunasta, mutta Clarionin ikkunoista kyllä bongasimme kotikulmat.


Clarionin viihtyisä sisääntuloaula kutsuu vieraat sisälle.


Meille oli varattu kaksi huonetta toiveidemme mukaan vierekkäin. Uutuutta hohkaavat huoneet oli sisustettu viihtyisästi ja kupitkin olivat tyylikkäästi Marimekkoa.


Toisessa isommassa huoneessa oli kylpyhuoneessa amme ja pienemmässä suihku. Samppoot ja rasvat oli laitettu siististi tarjolle. Sängyltä löytyi ylellisen pehmeä ja tyylikäs kylpytakki sekä kylpylätossut. 


Huoneeseen emme halunneet kuitenkaan jäädä kylpemään, sillä hotellin ylimmästä kerroksesta löytyy ulkoilmakylpylä, saunat ja punttisali. Allasaosaston katto on jätetty auki ja pipo päässä talviviimoilla onkin paikallaan tässä kylpylässä.


Allasosastolta näkee hyvällä ilmalla todella kauas. Me ihailimme Tuomiokirkon torneja. Yhtä kutkuttava näkymä oli altaan lasipohjan kautta 16 kerrosta alaspäin. Kiva katsella varpaiden alla kulkevia muurahaisen kokoisia ohikulkijoita.


Hotellin ravintolan kitchen&table tarjoaa erinomaista iltapalaa nälkäisille. Meidän seurueemme oli tyytyväinen maistelemaansa.


Ruokalistalta löytyi erilaisia annoksi hyvin maustettuna itäisellä twistillä. 


Samassa tilassa tarjoillaan aamulla hotellivieraiden aamupala, joka oli todella runsas ja monipuolinen. 


Kaikki oli kauniisti esille laitettua. Minua ilahdutti laaja valikoima tuoreita ja kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, hedelmäsnmoothiet, hyvät juustovalikoimat, kunnon puuro, runsas lämmin tarjonta jne. Pöydät siivottiin todella tehokkaasti uusille käyttäjille. Ruokapuoli ilahdutti todella paljon Clarionissa.


Kaupungin yövaloja kävimme ihailemassa 16. kerroksen Sky roomista käsin.


Paikka tuntui olevan todella suosittu, mutta se olikin ehdottomasti vierailun arvoinen.


Uusi hotelli sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä. Keskustasta pääsee perille ratikalla. Ympäristön rakentaminen on vielä kesken. Ehkä ensi kesällä alue näyttää jo valmiimmalta. Henkilökunta on yritteliästä ja kansainvälistä porukkaa. Uudella hotellilla on kuitenkin omat haasteensa, kun kaikki ei ole vielä ehtinyt asettua uomiinsa.


Tässä pieni... hmmm tai itse asiassa melko iso mutinaosasto, sillä kaikki ei mennyt ihan toiveiden mukaisesti. Jos ei halua harmistua, niin mutinaosasto kannattaa jättää kokonaan lukematta.

Meidän piti saada huoneemme kolmelta, mutta järjestelmäongelmien takia huoneen saaminen viivästyi ja meille tuli soitto vapaasta huoneestamme vasta kuuden aikoihin illalla. Melkoisen pitkään säädettiin sitä, onko huone siivottu vai ei. Toisesta huoneesta puuttuivat kylpytakit ja samppoot. Niitä metsästimme siivoojien kärryistä. Huoneiden välillä olevaa väliovea ei saatu auki, vaikka kaksi kerrossiivoojaa sitä yritti. Vasta vastaanottovirkailijan avain sai oven pois lukosta. Vastaanoton jonot olivat melkoiset sisääntullessa kaikesta tällaisesta sählingistä johtuen. Hissit nikottelivat ja temppuilivat oman päänsä mukaan. Tässä meni muutamalla vieraalla herneet nenään, kun muutenkin oli jo hiki noussut sisääntulojonossa pintaan.

Yläkerran sauna- ja allasosasto on kaunis ja näköalat upeat. Käytäntö ei kuitenkaan oikein toiminut. Lattiat olivat litimärät suurista käyttäjämääristä johtuen. Ulkokengille ei ollut telinettä, mihin laittaa. Uimapuvuillekaan ei löytynyt sopivaa paikkaa säilytykseen. Kylpytakit eivät mahtuneet naulakoihin, tyhjät samppoopullot seilasivat lattioilla ja uusia sai kaivella pahvilaatikoista, roskikset olivat täpötäynnä käytettyjä peflettejä. 

Saunan vieressä olevan pesuhuoneen seinälle mahtuisi hyvin lokerikkoja tai naulakkoja uimapuvuille, että ne eivät kastelisi pukuhuoneen penkkejä. Pienet samppoopullot ovat tietysti mukavia, mutta sitten pitää satsata siivoushenkilökuntaa poistamaan tyhjiä purkkeja, laittamaan esille uusia, tyhjentämään roskiksia tarpeeksi usein tai sitten pitää laittaa isommat roskikset tilalle. Ulkoaltaan vierellä olevaan oleskelutilaankin mahtuisi hyvin naulakoita kylpytakeille, jotta kaikkia ei tarvitse tunkea pieneen pukuhuoneeseen.

Illallisella istuimme ystäväperheen kanssa. Illan päätteeksi suomalaiseen tapaan halusimme jakaa laskumme perhekunnittain, mutta sitäpä ei ymmärtänyt norjalainen kassajärjestelmä. Vanhanaikaisesti päässälaskuna lopulta ynnäiltiin loppusummien suuruuksia. Tämä ei tuntunut oikein sujuvalta systeemiltä. 

Kaikki tämä lienee uutuuden kankeutta. Sähläyksestä huolimatta visiitti oli piristävä ja matkalaukkuja kannatti ulkoiluttaa. Istuskelimme kärsivällisesti lasillisen äärellä maisemia katselemassa, kun huoneitamme laitettiin kuntoon. Toivottavasti seuraavalla kerralla alkuvaikeudet on voitettu ja hotellivierailu sujuu jouhevammin. Pieni toiveeni on, että silloin saa aamupalallakin haudutettua teetä pussiteen sijaan :)

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Stockmannin jouluikkuna 2016



Tänään on avattu Stockmannin jouluikkuna.


Katsottavaa riittää.


Kaupungilla on kovasti tohinaa, kun joulukatukin avataan.