Ammunta on kuin meditaatio. Mieli tyhjentyy kaikesta ylimääräisestä. Syvä hengitys, keskittyminen ja tähtäys.
Harrastukseni on mustaruutiammunta. Mistä mustaruutiammunnassa on kyse? Mustaruutiaseina on pitkiä ja lyhyitä pyssyjä, alkuperäisiä ja jäjitelmiä. Minun pyssyni on lyhyt ja jäljitelmä eli replikapyssy. Olen antanut sille nimen Ofelia. Sain sen äitienpäivälahjana. Ei tullut kattilaa ja pannua. Tuli kaunis pyssy punaisessa samettilaukussa.
Minun pyssyni lataus tehdään niin, että ensin kaadetaan ruuti piippuun. Sen jälkeen nuijitaan kuula rasvalapun kanssa ruudin perään. Nalli laukaisemalla, syttyy ruuti ja sitten lähtee kuula tauluun. Kuvasta voit löytää kaikki tarvittavat välineet tähän puuhaan. Minä olen päässyt harrastuksessani niin pitkälle, että keskittyminen sujuu hyvin, mutta tähtäys on milloin missäkin, kuten taulusta näkyy. Mutta pikku hiljaa sanoi mummo ampumaradalla kun kuulosuojaimia paikoilleen asetteli. Ei muuten ole ihan hiljainen harrastus.
Tavoitteellisemmilla ampujilla on sitten jo tähtäys kohdallaan.
Mustaruutiammunta on todella tasa-arvoinen laji, sillä miehet ja naiset kilpailevat samoissa sarjoissa. Poikkeuksena on muistaakseni vain yksi naisille tarkoitettu laji. Suomessakin on erittäin hyvin ampuvia mustaruutinaisia. Muutama heistä on tälläkin hetkellä Espanjassa kisaamassa maailmanmestaruuksista miesten joukossa. Koko Suomen joukkueen saalis tämän vuoden MM-mustaruutikisoissa Espanjassa oli kaksi joukkuemitalia ja yksi henkilökohtainen pronssi musketilla Ari Salinille. Hyvä Suomi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti