Aamupalalle Ikeaan

Jos joulu stressaa, niin Ikean kaurapuuro auttaa. Lauantaina aamulla parkkipaikka oli puoli kymmenen maissa täynnä puurolle tulijoita. Meno oli kuin Ruotsin laivalla aamupalabuffetissa. Tosin humalaisia ei ollut Ikean jonossa örveltämässä, mutta lapsiperheitä runsaasti. Pöytäpaikka löytyi kyllä helposti.

Alle viidellä eurolla saa vatsansa täyteen. Tarjolla on hedelmiä, lämpimät pekonit ja munakkaat, erilaisia leipiä, mehuja jne. Kyllä jaksaa sinnitellä jouluruuhkassa Ikean eväiden voimalla. Tulipas tämäkin koettua!

Tähdenlentoja bongaamaan

Yökyöpelit nyt pipot päähän ja pihalle tähdenlentoja bongaamaan! Vartin bongailun tuloksena näimme useita upeita tähdenlentoja. Ne olivat kirkkaita ja pitkiä lentoja, jotka oli helppo havaita taivaalla. Geminidien meteoriparvi ilahduttaa runsailla tähdenlennoillaan. Revontulia emme onnistuneet näkemään vaikka niitäkin on tänään nähty. Ensi kerralla sitten.

Ravintola Zum Beispiel

Porvoossa poikkesimme syömässä ravintola Zum Beispielissä. Vanha vakipaikkamme ravintola Timbaali ei enää tarjoile etanoita talvella. Sen yhteen nurkkaan on tullut sisustuskauppa ja toisella reunalla on kahvila. Piti löytää uusi ruokapaikka Porvoon retkille.

Yritin varata netin kautta pöytää viiden hengen seurueellemme etukäteen ravintola Zum Beispielistä, mutta ravintolasta tuli ystävällinen vastaus, että ruuhka-aikoina pöydän varaaminen ei ole mahdollista. Lounaalle toivoteltiin kuitenkin tervetulleeksi, sillä evästyksellä, että ruokailijoilta vapautuu kyllä paikkoja. Pöytiä on ravintolassa runsaasti, mutta niin oli ruokailijoitakin. Paikka oli täynnä lounasaikaan, mutta saimme pienellä järjestelyllä seurueellemme paikat.

Ravintolan ruokalista on riittävän laaja ja monipuolinen. Kaikille löytyi syötävää. Annokset ovat runsaita, tuoreita ja värikkäitä. Paikalla oli paljon nälkäisiä, mutta ruokaa saatiin eteen ihan kohtuu ajassa. Minun pihvini pääsi hieman jäähtymään ruuhkassa, mutta muuten minulla ei ollut moitittavaa. Hinnat ovat riittävän maltillisia. Parasta ravintolassa on mukava tunnelma, ystävälliset tarjoilijat ja hyvä asenne. 

Uimaretki joulukuussa

Sunnuntaiaamuna klo 11 ulkolämpötila nollassa ja veden lämpö melkein siinä samassa, laiturin pinta jäässä, ei tuulta. Mitä muuta voi tehdä kuin pulahtaa pikaisesti virkistäytymässä vedessä? Vielä ehtii ennen avantokauden alkua jatkaa uimakautta. Minulle tämä taisi olla vuoden viimeinen uintireissu, mutta älä koskaan sano ettei koskaan..

Joulukonsertti Cantores Minores

Poikakuoro Cantores Minores esiintyi Tuomiokirkossa perinteisessä joulukonsertissa. Kirkko täynnä, edessä melkein sata nuorta miestä laulamassa. Glögit pohjalla lämmittämässä. Ja mitä sitten...?

Cantores Minores on vanha perinteinen kuoro, jonka siipien alla sadat, jopa tuhannet pojat ovat vuosien varrella vihkiytyneet laulun saloihin. Isosta porukasta saa monta eri kokoonpanoa laulamaan. On aika vakuuttavaa, kuinka kurinalaisesti iso poikaporukka esiintyy, hienoa kuultavaa. Ja mitä sitten...?

Konsertti oli sisäsiisti perinteinen joulukonsertti, ehdottomasti hieno, mutta jäin kaipaamaan poikaenergian hyödyntämistä. Näin isosta poikajoukosta saisi upean energisen ja pontevan kuoron, mutta nyt esitys oli vain siistiksi sliipattu ja särmätön. En tiedä millaisella energialla kuoro muissa konserteissa esiintyy, mutta nyt jäi vähän vaisut fiilikset. Mistähän löytyisi pirteä, jouluinen vaihtoehtokonsertti?

Tonttuja Tuulan aitassa

Porvoossa joen rannalla Jokikadulla on Tuulan aitta, jossa tontut odottavat vieraita. Talo on täynnä myynnissä olevaa vanhaa tavaraa, mutta hyllyillä on uusiakin jouluisia juttuja, kuten nuo tontut.

Kaikki on laitettu hyvin esille ja ostettavaa riittää. Meille lähti mukaan vanhoja Hagmanin haarukoita täydentämään sarjaa. Kynttilöiden steariinisuojat olivat tutun näköisiä lapsuuden jouluista.

Tuulan aitan vieressä samassa pihapiirissä on Porvoon lelumuseo. Tällä kertaa ei ehditty sinne saakka.

Stokkan jouluikkuna 2015

Minä pidän Stokkan jouluikkunan metsämaisemasta. Ikkunassa olevia nappuloita painamalla saa maisemassa valot vaihtumaan ja eläimet liikkumaan. Parin naisihmisen kanssa painelimme nappuloita innokkaina eräänä arkiaamuna, kun lapset eivät olleet häiritsemässä puuhiamme. Olimme kyllä vähintään yhtä innokkaita kuin lapset. Minusta ikkuna on onnistuneempi kuin viime vuonna. 

Tuomaan markkinoilla

Tuomaan markkinoilta Senaatintorilta voi tänäkin vuonna hankkia itselleen hyvän vihdan joulusaunaan. Pukki jututtaa pikkuväkeä ja karuselliin pääsee pyörimään.

Minä ihastuin näihin elävänaamaisiin tonttuihin. Tonttuväkeä oli pöytä täynnä. Vihdan kanssa voi hankkia saunaan tervan tuoksuisen lankatontun. 

Senaatintori iltavalaistuksessa on tunnelmallinen paikka kuljeskella etsimässä joulumieltä.

Ravintola Savotta

Sibeliuksen syntymäpäivää juhlistimme kuorolaulun lisäksi nimikkoleivoksilla ravintola Savotassa Senaatintorin kyljessä. Savotan sisutus on hauska sekamelska koottuna erilaisista suomalais-kansallisista perinteisistä huonekaluista ja sisustustavaroista. Välillä tuli aivan lapsuudenkoti mieleen ryijyineen ja raanuineen.

Myös kipot ja kapot ovat vanhoja eriparisia Arabian ruokailuastioita. Vesipulloina pöytiin tuotiin Koskenkorvapullot.

Ruoka oli maukasta ja tarjoiltiin puuvadeilta. Alkupaloiksi saimme joulupipareita homejuustolla. Pääruokina maistelimme niin kasvis-, kala-, kuin liharuokiakin. Kukaan ei moittinut omaansa. Minun karitsapaistini oli erinomainen. Mausteet olivat kohdallaan ja liha ihanan pehmeää. Jälkiruuaksi saimme Sibeliuksen kunniaksi tehdyt leivokset. 

Palvelu Savotassa oli ystävällistä ja riittävän rivakkaa. Pojat sarkapöksyissään osasivat sopivasti viljellä huumoria työn lomassa. Kielet sujuivat henkilökunnalta hyvin. Paikka tuntui olevan kovasti turistien suosiossa. Varmaan sijainti Senaatintorin vieressä houkuttelee matkailijoita paikalle. Hyvää suomalaista perusruokaa pääsee tässä ravintolassa maistelemaan. Ikkunasta voi ihailla Tuomiokirkkoa.

Mielelläni suosittelen ravintolaa. Ihme ettei ole tullut aikaisemmin käytyä Savotassa, vaikka sijainti on erinomainen ja ruoka maistuvaa. Konstailematon kuppila.

Sibeliusta Senaatintorilla

Mielettömät Sibeliuksen synttäribileet Senaatintorilla! Ylioppilaslakki päässä ja nuotit kainalossa suuntasimme Tuomiokirkon rappusille muiden laulajien kanssa. Kaikilla oli vapaa pääsy kuoroon. Rappuset olivat täynnä laulajia ja tori täynnä kuuntelijoita ja mukanalaulajia. Aurinko paistoi sinisellä taivaalla. Kuoronjohtaja veti nopeat harkat ja nostatti henkeä. Kahdeltatoista kirkonkellot soittivat aloituksen. Lyhyiden puheiden jälkeen lauloimme omaksi ja muiden iloksi Sibeliuksen Finlandian. Alttojen joukossa oli upea seisoa. Mieletön kokemus. Taatusti muistan missä olin silloin kun Sibeliuksen 150 v. synttäreitä vietettiin. Tapahtuma on illalla tv:ssä ja muuten Ylen Teeman kautta katsottavissa. 

Putiikkeja Porvoossa

Lauantain Porvoon reissulla kiertelimme erilaisia putiikkeja. Ikkunoiden asetelmat houkuttelivat sisälle.

Kadun varrella oli näytillä hauskoja sementtilyhtyjä.

Vanhan pyyhkeen voi kastella sementtiin ja laittaa kuivumaan vaikka pienen maalipurkin päälle. Kuivuttua voi sitten koristellla haluamallaan tavalla. Harmaat olivat minun suosikkejani.

Puodeista löytyi tonttuja vaikka minkälaisia.

Nämä pienet huopatossut olivat ihania.

Kierreltävää riitti koko päiväksi. Porvoo on varsin turistiystävällinen ja houkutteleva kaupunki pimeänäkin vuodenaikana.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Herkkuja Porvoosta

Teimme pienen päiväretken Porvooseen. Tarkoitus oli hakea herkkuja sunnuntain itsenäisyyspäivän juhliin. Aamupäivä oli ihanan aurinkoinen ja Porvoo oli parhaimmillaan. 

Kauppiaat olivat nähneet vaivaa ja koristelleet ikkunat ja oven pielet jouluisiksi.

Vanha kaupunki oli täynnä tuikkivia kynttilöitä. 

Meidän matka suuntasi ensimmäisenä herkkupuotiin. Brunbergin Talvisuukoissa on ihana karpaloinen ja puolukkainen joulumaku.

Niitä tuotiin iso pino odottamaan sunnuntaita.

Myöhemmin kerron lisää Porvoon kuulumisia.

Valmiina juhlimaan

Teinillä oli tänään koulussa itsenäisyyspäivän juhlat. Tanssimaan pääsi.. vaikka jätkät onkin pätkiä... Pukeutumiskoodi oli juhlava ja päälle sai vihdoin laittaa pitkän mekon. Hiuksia mietittiin kiharalle ja nutturalle, korkokengillä kulkemista harjoiteltiin ahkerasti. Kivaa kuulemma oli. Nyt voidaan sitten aloittaa omien itsenäisyyspäivän juhlien valmistelut sunnuntaita varten.

Kynnet punaisiksi

Joka vuosi haluan uuden punaisen kynsilakan joulukaudelle. Lumenen Hehkuva ilta oli tuttavani suositus tänä vuonna. Minusta siinä on mukava maanläheinen sävy, ehkä vähän viininpunainen. Geelilakassa on hileitä tuomassa juhlan tuntua. Kolme kerrosta kyllä pitää laittaa ennen kuin väristä tulee peittävä. Juhuu, ei muuta kun juhlimaan!

Jouluradio

Jouluradio on nyt viritelty radioihin. Työmatkalla kuuntelen joulumusiikkia. Kotona soi keittiössä jouluradio ja välillä muuallakin. Nettiradiona sitä voi kuunnella ympäri maailmaa, jos kaipaa kaikuja kotisuomesta. Lista on monipuolinen eikä voi muuta kuin ihmetellä kuinka paljon joululauluja on tehty. Jouluradiossa ei harrasteta välihöpinöitä vaan voi rauhassa keskittyä musiikin kuuntelemiseen. 

Punainen kausi

Nyt on kaivettu kaikki mahdollinen punainen vaatekaapista jouluihmisiä ilahduttamaan joulukuun alkamisen kunniaksi. Kirpputorilta hankittu käsilaukku, tuliaisina saatu kaulahuivi, matkoilta hankittu punainen tunika. Kaiken kruunaa vuosikymmeniä vanha kummitytön joululahjaksi antama käsikoru, joka tuo aina kivan kutinan, että ehkä ollaan kohti joulua menossa.

Tämä on minun mieleiseni punaisen sävy, lämmin sellainen.